Päivi Alasuutari kirjoitti Kalevassa 4.1. esseessään hyviä ja mielenkiintoisia näkökulmia liittyen lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin ja niiden ratkaisumahdollisuuksiin. Olen hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että terapiatakuu ei ratkaise yksinään ongelmia.
Terapiatakuun tarkoitus on turvata lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy lyhytpsykoterapiaan tai muuhun vaikuttavaan psykososiaaliseen hoitoon perusterveydenhuollossa, ja toivottavasti näin käy.
Ihmettelen usein, miksi pääsääntöisesti korjataan isoja ongelmia, kun pitäisi kiinnittää huomio juurisyihin. Ei lasten ja nuorten pahoinvointi synny tyhjiössä, vaan osana yhteisöä, perhettä ja yhteiskuntaa.
Nykyisen hallituksen leikkauspolitiikka tulee aiheuttamaan lisää lapsiperheköyhyyttä, joka väistämättä vaikuttaa lapsiin ja nuoriin ja heidän hyvinvointinsa heikkenemiseen.
Lasten hyvinvointi lähtee aina perheen ja vanhempien hyvinvoinnista. Vanhempien pitäisi saada tukea parisuhteeseensa ja perheiden apua ongelmiinsa jo silloin, kun ne alkavat syntymään.
Pohteen mielenterveyspalveluiden säästötoimenpiteet ovat herättäneet huolta siitä, miten ne vaikuttavat avun saamiseen. Säästötoimenpiteiden sijaan tulisi panostaa perheen ja vanhempien osalta ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotta myös lasten ja nuorten mielenterveysongelmia voitaisiin ehkäistä ja hoitaa tehokkaasti ja näin säästää myös kustannuksissa.
Nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuus ja pitkät hoitojonot ovat erityisen huolestuttava asia. Jos lapset ja nuoret eivät saa tarvitsemaansa tukea ajoissa, heidän mielenterveysongelmansa voivat pahentua ja johtaa vakaviin seurauksiin, kuten koulupudokkuuteen, syrjäytymiseen ja jopa itsetuhoisuuteen.
Nuoren mielenterveysongelmien yhteydessä on erityisen tärkeää huomioida koko perhe. Perheen tuki ja ymmärrys ovat keskeisiä tekijöitä nuoren toipumisessa ja hyvinvoinnissa.
Perhepsykoterapia olisi tehokas keino tukea nuorta ja hänen perhettään, sillä se tarjoaa mahdollisuuden käsitellä perheen sisäisiä ristiriitoja ja vahvistaa perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta. Perheen osallistuminen hoitoprosessiin voi myös auttaa vanhempia ja sisaruksia ymmärtämään nuoren tilannetta paremmin ja tarjoamaan hänelle tarvittavaa tukea.
Asia, jota ei sovi unohtaa tässä yhteydessä on yhteisöllisyys, joka on myös merkittävä tekijä mielenterveyden tukemisessa. Yhteisön tuki ja yhteenkuuluvuuden tunne voivat vähentää yksinäisyyden tunnetta ja auttaa ihmisiä selviytymään vaikeista tilanteista.
Yhteisön tuki voi olla erityisen tärkeää nuorille, jotka saattavat kokea yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta. Yhteisöllisyyden vahvistaminen voi auttaa nuoria löytämään merkityksellisiä sosiaalisia suhteita ja tukea heidän mielenterveyttään.
Mielenterveys on keskeinen osa ihmisten hyvinvointia ja terveyttä, ja sen tukeminen on investointi tulevaisuuteen.
Minnamaria Salminen
Sosionomi AMK, perhe- ja pariterapian psykoterapeutti
Varavaltuutettu, Oulu (sd)