Mennäkö talous vai terveys ja turvallisuus edellä on asia, jota jokainen kansanedustaja joutuu tykönänsä miettimään, kun eteen tulee lakeja, joilla on sekä sosiaali- ja terveyspoliittisia että talous- ja elinkeinopoliittisia vaikutuksia.
Yksi sellainen on Orpon hallitusohjelmaan kirjattu päätös tuoda vahvat 8-prosenttiset alkoholijuomat ruokakauppoihin.
Tavoitteena on eurooppalaistaa suomalaisten kulutuskäyttäytymistä ja juomatapoja. Vuosikymmenien ajan viinit, väkevät oluet ja viinat on haettu Alkosta. Ulkomailla reissanneet ovat voineet vain ihmetellä, miten siellä vastaavat tuotteet ovat olleet saatavilla tavallisten ruokakauppojen hyllyillä.
Lainsäädäntötyössä olen tottunut siihen, että ministeriöt puoltavat hallitusohjelman lakiesityksiä. Nyt on sitten nähty, ettei näin ole ainakaan kauppaan tuotavien 8-prosenttisten alkoholijuomien kohdalla. Niin sosiaali- ja terveysministeriö kuin poliiseja johtava sisäministeriö listaavat pitkän rimpsun huonoja puolia lain todennäköisistä vaikutuksista maassamme.
Tahot edustavat ylivoimaista enemmistöä, 70 lausunnonantajaa 85:stä, jotka eivät puolla vahvempien juomien tuomista ruokakauppoihin. Perustelut ovat vahvasti sosiaali- ja terveysperusteisia: kun alkoholijuomien saatavuus paranee, sekä kulutus että haitat lisääntyvät ja hoitokulut kasvavat.
Lain puolestapuhujat edustavat järkiään kaupan ja elinkeinoelämän toimijoita. Perusteluissa toistuvat tavoitteet tasoittavat kilpailuasetelmia alkoholin myynnissä, ja laajentaa kuluttajien valinnanvapautta.
Kuultiinpa sellainenkin näkemys, että vahvempien prosenttijuomien saanti kyläkaupoissa lisää maaseudun elinvoimaa. Tälle ei voi muuta kuin naurahtaa. Kun maaseutupaikkakunnilta viedään hyvinvointialueiden pakkosäästöissä terveysasemat, kuulostaa laajempi alkoholijuomien valikoima kyläkaupassa ontuvalta vastavedolta parantaa maalla asuvien palveluita.
Lopulta alkoholilain talousvaikutustenkin arvioidaan olevan neutraali, koska valtiolle lisääntyvien tulojen lasketaan kumoutuvan kasvavien hoitokustannusten vuoksi. Voi hyvällä syyllä kysyä, miksi ihmeessä laki on tuotu eduskuntaan.
Liberaalimman alkoholipolitiikan tiellä lapset ja nuoret ovat selkeästi häviäjiä. Tästä ovat asiantuntijatahot laajasti samaa mieltä. Kun alkoholin kulutus kasvaa, kasvaa kiistattomasti myös turvattomuus kodeissa. Minun vaakakupissani painavat nimenomaan lapset, joita en halua laittaa uudistuksen maksumiehiksi.
Hanna-Leena Mattila
kansanedustaja (kesk.), Raahe