Rasvamaksa on nykyään myös lasten yleisin maksasairaus Suomessa. Ylipainon ohella sairastumisriskiin vaikuttavat perintö- ja ympäristötekijät.
Rasvamaksan taustalla on useimmiten vyötärölihavuus, mutta myös normaalipainoisen maksa voi olla rasvoittunut, tiedottaa Munuais- ja maksaliitto.
Rasvamaksataudin yleisyyttä suomalaislapsilla ei tiedetä. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan rasvamaksatautia esiintyy jopa 10 prosentilla kaikista ja 40 prosentilla ylipainoisista lapsista.
Runsas energian ja proteiinin saanti varhaislapsuudessa, nopeasti imeytyvät hiilihydraatit, tyydyttyneet tai kovat rasvat ja liikunnan vähäisyys sekä esimerkiksi diabetes lisäävät lapsilla rasvamaksan riskiä.
– Ilman hoitoa rasvamaksatauti voi edetä kirroosiin saakka jopa ennen aikuisikää sekä lisätä sydän- ja verisuonisairastavuutta myöhemmin elämässä, kertoo erikoistuva lääkäri ja väitöskirjatutkija Linnea Äärelä tiedotteessa.
Tyydyttynyttä rasvaa ja fruktoosia vältettävä
Elämäntapahoito on rasvamaksataudin hoidon kulmakivi myös lapsilla ja nuorilla. Osaksi kokonaisvaltaista hoitoa kuuluu riittävä fyysinen aktiivisuus, terveellinen ruokavalio, riittävä uni ja mahdollisten liitännäissairauksien hoito.
– Hyvä fyysinen kunto on suoraan yhteydessä pienempään sairastumisriskiin, ja jo 20 minuuttia päivittäistä reipasta liikuntaa vähentää maksan rasvoittumista, Äärelä muistuttaa.
Tutkimukset puoltavat myös liiallisen tyydyttyneen rasvan sekä fruktoosin välttämistä. Sen sijaan tutkimusnäyttö vitamiineista, lääkkeistä ja probiooteista on vielä ristiriitaista.
Rasvamaksatauti ei yleensä aiheuta lapselle oireita, minkä vuoksi sitä tulisi etsiä aktiivisesti terveydenhuollossa. Nykyiset suositukset ohjeistavat etsimään rasvamaksatautia noin kymmenen vuoden iästä alkaen.