Lappi lämpenee seuraavien 50 vuoden aikana nykytilasta 2–3 asteella, vaikka nykyiset päästörajoitukset toteutuisivat sovitusti. Raju muutos käy ilmi keskiviikkona julkaistusta lämpötila-analyysista. Se on kohdennettu napapiirin pohjoispuolella oleville alueille Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. (Kaleva 28.9.).
Lappi on lämmennyt jo nyt pari astetta esiteollisesta ajasta. Jos uusia päästövähennyksiä ei tule ja useimmat maat toteuttavat Pariisin ilmastosopimuksessa sovitut päästövähennykset kohtuullisesti, on Lappi 50 vuoden päästä 4–5 astetta lämpimämpi kuin esiteollisena aikana.
Jos päästöjä ei rajoiteta ollenkaan, voi lämpö pahimmillaan nousta jopa seitsemän astetta.
Lämpeneminen vaikuttaa rajusti pohjoiseen luontoon. Luontotyypit muuttuvat ja häviävät, kun esimerkiksi palsasuot ja ikirouta sulavat. Tunturikoivikoita kuolee ja ne muuttuvat tunturikankaiksi ja mäntymetsiksi. Avoimet alueet pensastuvat ja heinittyvät.
Pohjoisen eläinlajeista tulee uhanalaisia ja osa niistä voi hävitä kokonaan. Jo nyt lähes 40 prosenttia avotuntureiden eläinlajeista on uhanalaisia.
Lämpeneminen on voimakkainta talvella. Lämpötila pysyy Tunturi-Lapissakin pakkasen puolella, mutta lumipeite ei pysy maassa niin kauan kuin nyt. Lumi tulee maahan myöhemmin kuin nykyään, mutta kylminä kuukausina lunta sataa enemmän.
Kevättulvat tulevat pohjoisessa nykyistä aikaisemmin. Etelämpänä keväiset tulvat helpottuvat, koska lumen määrä vähenee.
Lämpenemisen vaikutukset ulottuvat myös alueen ihmisten elämään.
Lapin matkailulle talven merkitys on suuri, mutta lämpenemisen myötä sesonki väistämättä lyhenee sen molemmista päistä. Kun terminen kevät aikaistuu, voivat huhtikuun hienoimmat hiihtoviikot jäädä kauniiden muistojen joukkoon.
Poroista elantonsa saavat ovat nähneet ilmastonmuutoksen vaikutuksia kauan ja joutuneet aloittamaan sopeutumisen niihin.
Lämpeneminen muuttaa perinteistä poronhoitoa ja vaikuttaa suoraan esimerkiksi porojen ravinnonsaantiin. Talvella vuoroin sulanut ja jäätynyt maa vaikeuttaa kaivamista, mutta aikainen kevät ja pidentynyt syksy taas auttavat porojen selviytymistä.
Lämpenevän ilmaston vaikutusten ennakoidaan näkyvän erityisen voimakkaasti pohjoisilla maa-alueilla. Ilmastonmuutos on kuitenkin ihmiskunnan yhteinen ongelma, johon on löydettävä yhteinen ratkaisu.
Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttaminen on vielä kaukana, mutta katse on pidettävä maalissa. Ihmiskunnalla on jo riittävät tiedot ja taidot välttää ilmastokatastrofi, mutta toimilla on kiire.
Ilmastosopimuksen tavoite eli ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen edellyttää kasvihuonepäästöjen puolittamista. Maaliskuussa Kansainvälinen ilmastopaneeli totesi, että tavoite voitaisiin saavuttaa seitsemässä vuodessa, jos vain tahtoa riittää.
Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2035, 15 vuotta aikaisemmin kuin Euroopan unioni. Tavoite on kova, mutta siitä kiinni pitäminen kertoo tahdosta, jota tarvitaan kaikilta.