Läm­pö­hir­si­ta­los­sa hirttä on vain ul­ko­nä­kö

Lapponia lämpöhirsitalojen ulko- ja sisäverhoukset ovat hirsipaneelia. Niiden välissä on puinen pystyrunko ja lämmöneriste. Lämpöhirrestä tehty talo onkin lähellä muita puuelementtirakenteisia valmistaloja.

Kattoratkaisut, rimoitukset ja muut tekevät Nuovo 171 -mallista ilmeeltään moninaisen.
Kattoratkaisut, rimoitukset ja muut tekevät Nuovo 171 -mallista ilmeeltään moninaisen.

Lapponia Housen talomalli Nuovo 171

Lapponia lämpöhirsitalojen ulko- ja sisäverhoukset ovat hirsipaneelia. Niiden välissä on puinen pystyrunko ja lämmöneriste. Lämpöhirrestä tehty talo onkin lähellä muita puuelementtirakenteisia valmistaloja.

Lämpöhirressä hirttä on vain ulkonäkö, ja hirsisyys on suunnilleen samaa kuin tiilisyys tiiliverhotussa puutalossa.

Joitakin epäaitous saattaa häiritä, voi jopa puhua rakenteen fasadismista. Paljon häiritsevämpiä ovat kuitenkin irralliset pitkänurkat, joita näkee monissa Lapponia Housen nettisivuilla esiteltävissä taloissa.

Miksi niitä tehdä, kun ei ole hirttäkään?

Lapponian nettimallistosta arvioitavaksi valittiin Nuovo 171, joka on yksikerroksinen loivaan rinteeseen suunniteltu talomalli.

Ilmeessä on useita moderneja piirteitä, joita katkaistu harjakatto ryydittää. Voi sanoa, ettei ulkoasussa ole pyrittykään hirsitalon olemukseen.

Mallinnuskuvassa talo on asetettu ympäristöön, jossa taustalla on kerrostaloja ja vieressä pusikoituneelta vaikuttavaa kasvillisuutta. Muita rakennuksia ei näy - ei naapureita eikä edes taloon liittyviä piharakennuksia.

Mitä tällaisella esittelykuvalla halutaan viestiä talosta ja sen ominaisuuksista? Siitä kuva tuntuu kertovan, että pitkähkö yli 20-metrinen ja kapea talo vaatii ison ja ainakin leveän tontin.

Putkimaisen kapeaan eteistilaan tullaan tuulikaapitta. Ensinäkymäksi tarjotaan umpiseinä. Kun kulmauksesta käännyttyäänkään näkymät eivät juuri avaudu, on sisääntulo umpinainen. Ulko-oven viereen kannattaisikin tehdä ikkuna.

Mallinumero kertoo käyttöalan, johon kuuluu myös noin 20 neliön terassi. Kerrosalaa on siis 151 neliötä ja huoneistoalaneliöitä noin 136 eli nykytalolle aika vähän. Mutta kun talossa on vain kolme makuuhuonetta, on sisätiloissa myös väljyyttä.

Suurin makuuhuone on peräti yli 16-neliöinen. Pienemmätkin kaksi ovat reiluja, kun niissäkin neliöitä on 13.

Rakennussuunnitteluohjeissa olohuoneesta käytävää makuuhuonetta ei ole pidetty hyvänä ratkaisuna. Se voikin olla ongelmallinen. Toisaalta se myös sopinee monille lapsiperheille, jonka piltit ovat jo vähän kasvaneet. Kyseinen huone on myös monikäyttöinen lisä niille, jotka eivät jossain elämän vaiheessa yhtä kolmesta makuuhuoneesta tarvitse.

Lattian porrastus antaa avaruutta olohuoneeseen ja keittiöönkin. Osaltaan se mahdollistaa myös talon ulkoisen ilmeen. Porrastus on kuitenkin este esteettömyydelle, ja kannattaakin kysyä, onko porrastaminen järkevää, jos maasto ei sitä vaadi?

Avara keskeistila lienee monen mieleen. Keittiössäkin on kaappitilaa vaikka muille jakaa. Tilankäytössä on jopa tuhlailevaisuutta. Yhtenäisen tilan ongelmaksi muodostuu se, että kaikki on kaikkialle nähtävillä, myös se sotkuinen tiskipöytä.

Kodinhoitotila sijoittuu sopivasti ja on kompakti, joku voisi sanoa pieni. Arjen myllerryksissä läpikulku saunaan taitaa tapahtua pyykkivuoren läpi. Se ei ainakaan edesauta rauhaisaa saunahetkeä. Olisiko parempi, että kulku kodinhoitotilaan tulisi pukuhuoneen kautta?

Erillinen isohko wc saunatilojen yhteydessä on mukavuuslisä varsinkin lapsiperheen aamulähdöissä. Pukuhuoneessa on väljyyttä, mutta neljästä hankalasti sijoittuvasta oviaukosta ja tilan muodosta johtuen sen kalustus on vaikeaa.

Pukuhuoneesta päästään suurelle vilvoitteluterassille. Terassilla on tilaa muullekin kuin vilvoittelulle, mutta esimerkiksi ulkoruokailu saattaa jäädä vähiin, koska terassi on sisätiloilta sulkeutunut ja kytkeytyy saunaan.

Ilmoita asiavirheestä