Olin pari viikkoa sitten Berliinissä ja syyllistyin rikkomukseen. Kävelin Danziger Strassen yli päin punaista valoa. Liikennettä ei näkynyt, enkä nähnyt tarpeelliseksi odottaa valon vaihtumista.
Olisi pitänyt.
Berliinin poliisi huomasi tekoni. Toisella puolella katua vastassa oli poliisiauto. Sieltä ampaisi ulos nuori poliisimies.
Hän kysyi henkilöllisyystodistusta. Päätin olla osaamatta saksaa ja vastasin englanniksi, että en ymmärrä.
Kielitaidottomuuteni laukaisi poliisissa raivokkaan reaktion. Hän alkoi tutkia taskujani ja komensi minut kädet ylhäällä seinää vasten. Komensi myös vaikenemaan, kun yritin pahoitella tapahtunutta.
Poliisin käytös oli rikkomuksen vakavuuteen nähden täysin ylimitoitettua. Vaikutti siltä, että kyseessä oli univormun suojassa ulkomaalaiseen kohdistunut rasistinen hyökkäys.
Toinen poliiseista nousi myös autosta ja jutteli kadun yli ehtineen matkaseuran kanssa. Poliisi sanoi luulleensa meitä puolalaisiksi. Kun selvisi, että olemme Suomesta, poliisit poistuivat mitään sanomatta.
Sain vähän samankaltaista kohtelua, kun asuin Berliinissä kymmenen vuotta sitten.
Saunan kiuas hajosi vakiokuntosalillani. Kuntosalin pitäjä ryhtyi syyttämään minua tapahtuneesta. Olin silminnäkijöiden mukaan heittänyt kiukaalle vettä.
En tiennyt sen olleen kiellettyä. Etenkin kun saunassa oli löylykiulu ja kauha.
Kuntosaliyrittäjä purki vihamieliseen sävyyn harmitustaan salin ulkomaiseen asiakkaaseen. Onneksi kaupungissa oli vaihtoehtoja, joten vaihdoin salia.
Saksalaiset äänestävät sunnuntaina liittopäivävaaleissa. Maahanmuutto ja sen vastustaminen on ollut keskeinen vaaliteema, samoin kuin se on ollut monissa muissa Euroopan vaaleissa.
Maahanmuuttoa vastustava laitaoikeistopuolue AfD, vaihtoehto Saksalle, on saamassa hyvän vaalituloksen. Se on ammentanut voimaa lukuisista maahanmuuttajien tekemistä veriteoista ja iskuista.
Pinnan alla kytee laajempi vastustus. Maahanmuuttajien määrä on monilla paikkakunnilla kasvanut niin suureksi ja osin hallitsemattomaksi, että sen koetaan haittaavan arkea. Yhteiskunta ei toimi toivotusti.
Saksassa on tähän asti valittu AfD:n suhteen eristämisen tie. Muut puolueet eivät toistaiseksi ole halunneet tehdä yhteistyötä sen kanssa.
Mielipidetiedusteluja johtava kristillisdemokraattinen puolue CDU raotti tätä palomuuria pari viikkoa sitten. CDU liittoutui AfD:n kanssa tekemällä liittopäivillä esityksen maahanmuuton tiukentamisesta.
Lakiesitys ei mennyt läpi. Yhteistyö herätti Saksassa voimakkaan pelon siitä, että laitaoikeistosta tehdään hallituskelpoista. Näinhän on monessa Euroopan maassa – myös Suomessa – jo tapahtunut.
Laitaoikeisto tuskin pääsee hallitusvaltaan näiden liittopäivävaalien jälkeen, vaikka AfD:n kannatuksen odotetaan kasvavan.
Monet politiikan tarkkailijat ennustavat, että vuoden 2029 vaalien jälkeen laitaoikeisto voi nousta hallitusvastuuseen sitä kautta, että AfD:stä tulee maan suurin puolue.
Saksassa se olisi maan historian valossa valtava käänne. Se olisi koko Eurooppaa järistävä muutos.
Saksa on liittovaltio. Laitaoikeisto voi nousta valtaan monissa osavaltioissa jo ennen vuotta 2029. AfD:n kannatus on ollut suurta erityisesti entisen Itä-Saksan alueella olevissa osavaltioissa.
Perinteisten valtapuolueiden, kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien asemaa nakertaa maahanmuuttokysymyksen ohella maan surkea taloudellinen tilanne.
Perinteisen Euroopan talousveturin vauhti on hiipunut. Saksalaisten vaurastuminen on sen myötä pysähtynyt.
Se luo tilaa protestipuolueille.
Kun itsellä menee heikosti, pahaa oloa puretaan maahanmuuttajiin. Kohteeksi kelpaavat silloin Lähi-idästä ja Afrikasta tulleiden ohella muut eurooppalaiset. Myös me suomalaiset.