Sivustolta www.momokoti.fi löytyy
vinkkejä ja tietoa kodin kunnostukseen
ja sisustukseen, asiantuntijoiden artikkeleita, henkilökohtaisia kolumneja
ja uusia tuotteita - kaikkea
momo-näkökulmasta katsottuna.
Jälleenrakennusajan asunnoille omistautuneen Momokoti.fi-sivuston luoja Katja Lindroos seisoo Helsingin Herttoniemessä Hiihtomäentiellä, takanaan 1950-luvulla ja sen jälkeen rakennetut kerrostalot. Lindroos, 40 ja lähiölapsi itsekin, tunnustaa että oli aika, jolloin hän halusi kauas lähiöistä.
Mutta nyt asiat ovat toisin. "Olen oppinut ymmärtämään, että lähiöt ovat eivätkä ne katoa minnekään", muun muassa Muoto-lehden päätoimittajana työskennellyt Lindroos sanoo.
Tänä syksynä lanseeratussa Momokoti.fi-sivustossa yhdistyvät kaksi Lindroosin mielenkiinnon kohdetta: design ja yhteiskunnalliset kysymykset.
Momo taas on lyhennelmä sanoista modest ja modern. Momokoti tarkoittaa siis vaatimattoman modernismin ihanteiden ja realiteettien mukaan rakennettuja koteja.
Lindroosin mukaan hyvä design ja persoonallinen asuminen ovat täysin mahdollisia muuallakin kuin upouusissa omakotitaloissa tai jugend-villoissa. Sivuston silmäterä ovat erityisesti 1950, -60- ja -70-lukujen asunnot.
Suomessa niitä on paljon: peräti 70 prosenttia Suomen asuntokannasta on rakennettu maailmansotien jälkeen. Huippuvuodet sijoittuvat 1960- ja -70-luvuille. Tuolloin syntyivät lähiöt ja myös monien suomalaisten kaupunkien keskustat.
Lindroos harmittelee sitä, että suomalaisista sisustuslehdistä lähiöitä ei juuri löydä.
"Näilläkin taloilla on oma luonteensa. On mahdollista ihastua lähiön kerrostaloihin aivan samoin kuin on mahdollista ihastua jugendtaloihin. Kyse on vain toisenlaisesta tavasta suhtautua näihin tiloihin ja materiaaleihin", itsekin 50-luvulla rakennetussa rivitalossa asuva Lindroos sanoo.
Suomalaiset lähiöt ovat tähän saakka olleet monessa suhteessa peräpulpetin oppilaita, vaikka niissä olisi myös mallioppilasainesta. Lindroos ottaa esimerkiksi asumisen ekotehokkuudesta käytävän keskustelun.
"Suomalainen lähiö on ekotehokas. Siis ne alkuperäiset ajatukset lähiöistä, joissa on talojen keskellä sijaitsevat ostarit. Nehän voisivat olla tehokkaita ja pieniä alueita, jotka seuraavat toisiaan nauhamaisesti."
Lindroos ei kiistä lähiöiden ja yksipuolisen suomalaisen rakennuskannan ongelmia. Silmien sulkemisen sijaan ongelmat täytyisi hänen mukaansa ratkaista.
"Kaikkia lähiöitä ei voida repiä alas eikä niitä voi jättää rapistumaan. Pitäisi valjastaa briljanteimmat tekijät miettimään, mitä tulisi tehdä juuri nyt."
Momokodin tavoitteena on tuoda esiin relevanttia tietoa lähiöistä estetiikkaa ja visuaalisuutta unohtamatta.
"Uskon että myös se, mikä tuottaa iloa, on vakavasti otettavaa. Kauniit sisustukset ovat myös arvostuksen osoittamista ja sitä, että lähiöasuminen otetaan tosissaan."