Lähi-idän sota sinkautti viikon päätteeksi raakaöljyn hinnan yli 92 dollariin barrelilta. Nousu heijastaa öljymarkkinoiden hermostuneisuutta, toteaa Keskuskauppakamarin liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja STT:lle.
Bensiinin pumppuhinnat ovat Suomessa kuluneella viikolla jo hiponeet kahden euron rajaa. Vielä ei ole nähty samoja tasoja kuin vuonna 2022, kun Venäjän laaja hyökkäyssota Ukrainaan sysäsi hinnat 2,5 euroon, Kalenoja huomauttaa. Raakaöljyn hinta oli tuolloin ylimmillään noin 120 dollaria barrelilta.
Kalenojan mukaan huolta lievittää se, että Hormuzinsalmen pysyvä tai pitkäaikainen sulkeminen ei olisi Iranin edun mukaista.
– Se olisi Iranin omien öljykuljetusten kannalta hyvin lyhytnäköistä. Kyllä hekin tarvitsevat öljyviennin tuomaa tuloa, Kalenoja sanoo.
Tällä hetkellä liikenne on käytännössä pysähdyksissä. Uutistoimisto AFP:n seurannan mukaan maanantain jälkeen salmen läpi on varmuudella kulkenut vain yhdeksän laivaa. Lukuisat alukset ovat tällä hetkellä jääneet odottelemaan salmen molemmin puolin.
Vaikutukset polttoaineen kallistumisesta näkyvät inflaation kiihtymisenä ja tuotantokustannusten nousuna, mikä uhkaa hidastaa talouskasvua tuontienergiasta riippuvaisessa Euroopassa.
Raakaöljyn kallistumisen lisäksi hintoihin vaikuttavat myös logistiikkakustannukset, kun öljyä ja öljyjalosteita joudutaan kuljettamaan pidempiä matkoja. Merirahdin ja vakuutuskustannusten kallistuminen näkyy myös monissa hinnoissa.
EKP:n ei nyt kannata hätiköidä
Danske Bankin pääekonomistin Minna Kuusiston mukaan Lähi-idän tilanne näyttää koko ajan huolestuttavammalta.
– Kyllä nyt markkinoilla varaudutaan siihen, että tämä kestää pitempään kuin mitä oli ehkä alun perin odotettu, Kuusisto sanoo STT:lle.
Presidentti Donald Trumpin lupaamat toimet merenkulun turvaamisesta voivat Kuusiston mukaan osoittautua vaikeiksi toteuttaa.
Polttoaineiden hintojen nousu toki vauhdittaa inflaatiota, mutta Kuusiston mukaan ei ole todennäköistä, että Euroopan keskuspankki parin viikon päästä pidettävässä korkokokouksessaan päättäisi ohjauskorkojen nostamisesta.
– Inflaatio-odotusten myötä myös lyhyet korot markkinoilla ovat nousseet aika rajusti. Eli toisin sanoen keskuspankkeihin ja etenkin Euroopan keskuspankkiin alkaa taas kohdistua koronnosto-odotuksia. Itse pitäisin niitä kyllä nyt hätiköityinä.
Kuusisto sanoo, että inflaatioshokin lisäksi Eurooppaa uhkaa kasvushokki. Sitä ei olisi hyvä pahentaa ohjauskorkoja nostamalla.
– Näkisin kyllä, että näiden hinnannousujen kanssa pystytään elämään. Paljon on kiinni siitä, kuinka pitkään tämä jatkuu.
Suomessa orastavan talouskasvun näkymiä ei Kuusiston mukaan tarvitse kaikesta huolimatta lähteä vielä perumaan.
– Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä talous nousi teknisestä taantumasta, ja meillä on edelleen merkkejä aktiviteetin virkoamisesta esimerkiksi globaalissa teollisuudessa. Kyllä minun mielestäni edelleen se ennuste pitää, että tästä tulee Suomen taloudelle selvästi parempi vuosi kuin viime vuodesta.
Kuusiston mukaan ei ole syytä turhaan maalailla uhkakuvia. Asiat voivat mennä paremmin kuin pelätään. Geopoliittisten tapahtumien vaikutukset jäävät usein lyhytkestoisemmiksi kuin miltä ensihetkessä tuntuu.
