Lähes puolet tekstiilinkeräykseen tulleesta materiaalista lähes puolet on keräykseen sopimatonta, selviää Kiertokaaren tutkimuksessa.
Kiertokaari tutkii poistotekstiilin koostumusta THREADs-hankkeessaan. Viime vuonna toteutetussa lajittelututkimuksessa tekstiilinlajittelijat kävivät läpi 900 kilon satunnaiserän poistotekstiiliä. Siitä lähes puolet olisi kuulunut kodin sekajäteastiaan, suurimmaksi osaksi tekstiilien likaisuuden vuoksi.
Keräykseen kuulumattomat tekstiilit kuormittavat turhaan keräysjärjestelmää. Kiertokaaren erityisasiantuntija, THREADs-hankkeessa työskentelevä Mari Juntunen kertoo, että likaisten vaatteiden lisäksi keräykseen tuodaan paljon myös alusvaatteita ja yritystekstiilejä.
Ne eivät keräykseen kuulu. Juntunen vinkkaa, että tekstiilin lajitteluun paras paikka kotona on se, missä käsitellään muutenkin puhdasta pyykkiä.
– Ennen kaappiin laittamista voi tarkastella, onko joku vaatteista tai kodintekstiileistä itselle tarpeeton. Jos näin on, voi tarkistaa lajitteluohjeesta, sopiiko se poistotekstiilin keräykseen.
Lika ja kosteus ovat myrkkyä tekstiilille, ja ne saattavat pilata myös oikein lajiteltua tekstiiliä. Tästä syystä tekstiilit tulee laittaa keräykseen suljetussa muovipussissa.
Kiertokaaren kolmivuotisen THREADs-hankkeen tavoitteena on pureutua tekstiiliin kokonaisvaltaisesti, aina kestävämpien kulutustottumusten oppimisesta tekstiilimateriaalin monimuotoisiin kierrätysmahdollisuuksiin ja -haasteisiin.
Koostumustutkimukset ovat osa hankkeen toimenpiteitä.
Kiertokaari vastaa jätteenkäsittelystä ja lajittelunvalvonnasta Oulun, Hailuodon, Iin, Kempeleen, Lumijoen, Pudasjärven, Raahen, Siikajoen ja Simon alueella. Tekstiilijätettä tuodaan Juntusen mukaan keräyspisteille vuosittain yhteensä noin 200 tonnia.
