Tein nettihaun maanantaina 30.9. noin kello 11.30 vapaista lääkäriajoista Oulussa Terveystalolle. Vapaita yleislääkärin aikoja oli 45 vielä samalle päivälle, seuraavalle 220. Samaan aikaan ”tavallinen” kansa jonottaa hoitoon pääsyä julkisella puolella.
Selvää on, että kaikki nuo ajat eivät tule käytetyiksi. Lisäksi on yleistä, että lääkärit eivät tee töitä täysiä päiviä ja viikkoja.
Hallitus moittii tarkoituksella edellisen hallituksen sote-päätöstä. Nalkutus on poliittista ja myös nurinkurista. Sari Essayah syytti hyvinvointialueita moraalikadosta väittäen, etteivät ne edes yritä karsia kulujaan.
Soten aikana hoitojonot ovat THL:n mukaan lyhentyneet. Silti hallitus haluaa huonontaa soten mainetta ja hoitoon pääsyä pidentämällä hoitotakuun kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen – Lääkäriliiton vastustuksesta huolimatta.
Hyvinvointialueiden johtajat julkistivat tiedotteen kyllästyneinä soten haukkumiseen (Yle 2.9.). He kertoivat hoitojonojen lyhentyneen sekä perus- että erikoissairaanhoidossa ja asumispalveluissa, mutta hoitojonot edelleen kiusaavat kansalaisia.
Julkisen terveydenhuollon rahoitusvaje ja liian vähäinen henkilökunta ovat siirtyneet kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Aikaisemmin ne olivat ”piilossa” sadoissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Alijäämät upposivat kuntien talouteen.
Samaan aikaan, kun hallitus moittii sotea ja edellistä hallitusta, se aikoo antaa 500 miljoonaa euroa yksityisille lääkärifirmoille Kela-korvausten korotuksina.
Tuolla rahalla terveysasemille ja julkisiin sairaaloihin voitaisiin palkata 2 100 sairaanhoitajaa tai 1 000 lääkäriä hallituskaudeksi. Henkilöstövaje on johtanut rahastukseen vuokratyövoimalla, mikä pahentaa alueiden taloutta.
Lääkäriliitto arvosteli Kela-korvausten nostoa etukäteen. Nyt kävi ilmi, että korvauksen korotus ei lisännyt käyntejä yksityisessä hoidossa eikä helpottanut painetta terveysasemilla, vaikka hallitus käytti sitä korotuksen perusteluna.
Tulonsiirto yksityisille firmoille ja hyvätuloiselle kansanosalle vain lisää valtion velkaantumista. Typerämpää ja ideologisempaa terveys- ja talouspolitiikkaa ei voi kuvitella.
Verovarojen siirto yksityiseen terveysbisnekseen lisää terveydenhuollon henkilöstöä siellä ja heikentää lääkäreiden ja sairaanhoitajien saatavuutta julkiseen terveydenhuoltoon. Yksityinen terveysbisnes on tehotonta, mutta toimii kalliiden hintojen vuoksi niille, joilla on varaa maksaa. Järjestelmä lisää kansalaisten terveyseroja, mitä soten pitäisi vähentää.
Moraalikato on hallituksessa ja sen ideologiassa, joka suosii yksityistä bisnestä ja parempiosaisia.
Kari Kannala
asianajaja (eläkkeellä), Tornio/Vantaa