Mainos

Ky­syim­me POP­so­te-hank­keen so­te-pal­ve­lust­ra­te­gia­työn pro­jek­ti­pääl­li­köl­tä Anu Vuo­ri­sel­ta, miten soten val­mis­te­lu etenee

Sotelakiesitykset ovat näinä viikkoina menossa eduskunnan käsittelyyn. Jos asia etenee käsittelyyn, kevät olisi eduskuntakäsittelyn vaihetta ja arviolta kesän kynnyksellä lait tulisivat suureen saliin äänestykseen ja sitä myötä mahdollisesti hyväksytyksi.

Anu Vuorinen on POPsote-hankkeen sote-palvelustrategiatyön projektipäällikkö.
Anu Vuorinen on POPsote-hankkeen sote-palvelustrategiatyön projektipäällikkö.
Kuva: Martu Väisänen

Sotelakiesitykset ovat näinä viikkoina menossa eduskunnan käsittelyyn. Jos asia etenee käsittelyyn, kevät olisi eduskuntakäsittelyn vaihetta ja arviolta kesän kynnyksellä lait tulisivat suureen saliin äänestykseen ja sitä myötä mahdollisesti hyväksytyksi. Jos lait kesän korvalla hyväksytään, niin käytännössä kaikilla hyvinvointialueilla alkaisi syksyllä väliaikaishallinnon vaihe. Hyvinvointialue on uusi termi maakunnalle.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät järjestivät marraskuussa Sotewebinaarin, jossa yhtenä puhujana oli POPsote-hankkeen sote-palvelustrategiatyön projektipäällikkö Anu Vuorinen.

Miten soten valmistelu etenee tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaalla, Anu Vuorinen?

”Viime kesänä Pohjois-Pohjanmaalla alkoi mittava 16 miljoonan hankerahoitus, POPsote hanke. Hankkeen johtajana toimii Jouko Luukkonen. POPsote pitää sisällään kaksi isoa kokonaisuutta.

Toinen on sisällöllisen kehittämisen kokonaisuus, jota kutsutaan tulevaisuuden sotekeskushankkeeksi. Siihen kuuluvat muun muassa lasten, nuorten ja perheiden sekä ikäihmisten palveluiden kehittäminen. Toinen on rakenneuudistushanke. Sen alla on kymmenkunta eri alahanketta, muun muassa luotsaamani sote-palvelustrategian kehittäminen. Lisäksi siihen kuuluu muun muassa digipalveluiden ja henkilöstöjärjestelmien kehittämistä.

Pohjois-Pohjanmaalla soteuudistukseen tekee perustöitä jokainen siihen liittyvä organisaatio, koska meillä ei vielä ole hyvinvointialuetta. Kehittämis- ja johtovastuu on nykyorganisaatioilla ja POPsote-hanke tukee näitä.”

Minkälainen on koordinoimasi sote-palvelustrategia?

”Sote-palvelustrategia on ikään kuin tiekartta eli suunnitelma sitä, millaiset sotepalvelut meillä tulisi olla kullakin hyvinvointialueella. Palvelujen pitää vastata asukkaiden tarpeita, muodostaa sujuvat kokonaisuudet ja huomioida alueiden erityiskysymykset, sekä pitää sotekustannukset hallittuina.

Teemme valmistelutyötä. Aikanaan keväällä 2022 tuleva hyvinvointialuevaltuusto käsittelee ja päättää hyväksytäänkö tekemämme valmisteluehdotukset.

Soten palvelustrategiatyössä otetaan kantaa esimerkiksi pitkän aikajänteen tavoitteisiin, saatavuuteen ja saavutettavuuteen, laatuun ja kustannuskehitykseen. Siinä otetaan kantaa, minkälainen palvelukokonaisuus meillä on hyvinvointialueilla ja mitä tavoittelemme. Mitä alueillamme pitäisi muuttaa?

Integroituun palvelukokonaisuuteen kytkeytyvät soteyritykset tiiviisti mukaan.”

Aiomme perustaa soteyrittäjien sparrausverkoston. Siihen on ilmoittautunut mukaan 15 soteyrittäjää.”
Anu Vuorinen

Miten soteyritykset voivat olla mukana tässä palvelujen verkostossa?

”Soteyritykset tai -järjestöt työskentelisivät tässä julkisen toimijan kumppanina. Tästä on alueellamme hyvin erilaisia käytäntöjä ja tarpeita jo tälläkin hetkellä. Tässä palvelustrategiatyössä arvioimme sitä, mikä olisi eri osapuolille toimiva asiakaslähtöinen malli tulevaisuudessa.

Teemme tiivistä yhteistyötä soteyrittäjien kanssa. Soteyrittäjät ovat tärkeä kokonaisuus palvelujen verkostoajattelussa. Huomioimme hyvinvointialueen erilaiset palvelutarpeet. On päivänselvää, että esimerkiksi Oulussa tai Kuusamossa on erilaiset olosuhteet soteyrittäjille palveluntuottamiseen.

Tulevilla hyvinvointialueilla siis järjestetään ja tuotetaan palveluita. Valmistelun pohjalta tulevat aluevaltuustot ja muut päättävät tahot arvioivat, mikä osuus palveluista tuotetaan itse, ja mikä hankitaan yksityisiltä toimijoilta palveluseteleinä. Lisäksi tarkastellaan mitä muita ostopalveluja kenties käytetään.  Olemme tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ja Keski-Pohjanmaan Yrittäjien kanssa. Vastikään tapasimme Kauppakamarin edustajia. Yrittäjäjärjestöt ovat olleet meillä vuoropuhelukumppaneina alusta lähtien.”

Minkälaista konkreet­tista yhteistyötä sote­­yrittäjien kanssa tehdään soteratkaisujen valmistelussa?

”Meillä on jo käytössä sähköisiä taustakyselyitä soteyrittäjille tällä hetkellä, ja niitä tulee vielä lisää. Niissä yrittäjät voivat ottaa kantaa soteyrittämiseen liittyviin asioihin. Lisäksi infoiltoja ja työpajoja järjestetään säännöllisesti ensi vuoden aikana.

Aiomme perustaa soteyrittäjien sparrausverkoston. Siihen on ilmoittautunut tällä hetkellä 15 kiinnostunutta soteyrittäjää. Se toimii kehittäjäkumppanina, kun mietimme sotepalvelustrategiatyössä yksityisiin toimijoihin liittyviä kysymyksiä ja etenemistä. Siihen ovat kaikki soteyrittäjät tervetulleita mukaan.”