Noin kolmannes pohjois- ja keskipohjalaisista kotitalouksista epäilee, että tulojen putoaminen sadalla eurolla aiheuttaisi ongelmia heidän taloudelleen. Asia käy ilmi LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä.
Kyselyn mukaan ulkona syöminen ja matkustelu ovat asioita, joista tingitään ensimmäisenä tulojen pudotessa. Myös erilaisista viihde- ja suoratoistopalveluista säästettäisiin ensimmäisten joukossa. Asumiseen tai läheisten auttamiseen menevistä rahoista taas ei olla valmiita tinkimään.
Kyselyyn vastanneista 34 prosenttia sanoi heidän taloutensa sietävän korkeintaan sadan euron tulojen pudotuksen kuukaudessa. Tulojen supistumisen ollessa suurempi vastaajat kertovat olisivansa taloutensa kanssa ongelmissa.
LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro kertoo, että sadan euron pudotus kuukausittaisissa tuloissa tuntuu sitä vaikeammalta, mitä pienemmät tulot ja sitä kautta kertyneet pahan päivän puskurit ovat.
– Alle 20 000 euroa vuodessa tienaavista talouksista miltei kaksi kolmasosaa ennakoi ongelmia jo sadan euron pudotuksesta. Mutta huolet eivät rajoitu vain vähätuloisiin, sillä yli 85 000 euron vuosituloillakin kymmenesosa talouksista joutuu huolestumaan, että riittävätkö rahat, Nummiaro toteaa tiedotteessa.
Nummiaron mukaan koronavuosi on kyselyn perusteella ollut monelle suomalaiselle taloudellisesti raskas.
Puolet vastaajista taas sanoi, että heillä tulojen pudotuksen kipuraja on enintään 200 eurossa. Vain 11 prosenttia vastanneista arvioi, että heidän taloutensa kestäisi yli 500 euron tulojen pudotuksen.
Kyselyn perusteella pohjois- ja keskipohjalaisilla on hieman muuta maata tiukempi näkemys kotitaloutensa sietokyvystä. Kaikista vastanneista noin joka kolmas oli sitä mieltä, ettei heidän taloutensa selviäisi ongelmitta enintään sadan euron tulojen pudotuksesta.
LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus-kyselyn toteutti Kantar TNS. Kysely tehtiin 9.-31.3.2020. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 5243 henkilöä, joista Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla asuvia oli 301.
Kyselyn tulosten tilastollinen virhemarginaali koko aineiston osalta on 1,4 prosenttiyksikköä ja pohjoisen tulosten osalta se on 5,6 prosenttiyksikköä.