Autot: Au­ton­raa­to muuttui ou­lu­lai­sen tu­nin­ki­ker­hon hal­lis­sa 30 000 euron sau­na-au­tok­si

Kaleva Live: Koi­vu­lan tilan lehmät kir­ma­si­vat lai­tu­mel­le Mu­hok­sel­la

Koti-Kaleva: Ou­lu­lais­per­heen re­mon­tit tehdään nol­la­bud­je­til­la – tar­vik­keet han­ki­taan omista va­ras­tois­ta ja ros­ka­la­va­ryh­mäs­tä

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Tilaajille

Kym­me­nis­sä seu­ra­kun­nis­sa so­pu­vaa­lit – kun ihmiset eivät ää­nes­tä, de­mo­kra­tia ei toteudu

Kirkon laskeva jäsenmäärä voi tuoda vaaliyllätyksen. Professori Titus Hjelm: "Jos kirkkoon jäävät vain aktiiviset jäsenet, sen pitäisi nostaa äänestysprosenttia".

Seurakuntavaalien äänestysaktivisuus laski koko maassa. Vaisua kiinnostusta seurakuntavaaleihin kuvaa se, että kymmenissä seurakunnissa ei edes äänestetty, vaan vaalit pidettiin sopuvaaleina.

Sopuvaalit tarkoittavat sitä, että seurakuntalaiset eivät käy äänestämässä, vaan kaikki ehdolla olevat valitaan seurakuntaneuvostojen varsinaisiksi jäseniksi tai varajäseniksi ilman äänestystä.

Suomessa on nyt 44 seurakuntaa, joissa demokratian idea vaaleilla valituilla luottamushenkilöistä ei toteudu millään tasolla.

– Demokratia toimii niin hyvin kuin se käytännössä toimii. Seurakuntavaaleissa sen monetkaan tunnusmerkit eivät täyty, mutta ihmisiä ei myöskään voi pakottaa äänestämään, uskontotieteen professori Titus Hjelm Helsingin yliopistosta sanoo.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.