Ukrainan sota tuli lähelle suomalaisten kotipihoja palmusunnuntaina. Aamukahdeksan jälkeen Suomen armeijan Hornet-hävittäjä jylisi oudon matalalla Kouvolan lähistöllä. Pian kuultiin pamaus. Iltapäivällä puolustusministeriö tiedotti virallisin sanakääntein, että Kaakkois-Suomessa epäillään alueloukkausta miehittämättömillä lennokeilla.
Lennokkeja eli drooneja oli kaksi. Molemmat putosivat maastoon. Todennäköisesti ne oli varustettu vähintään räjähteillä. Poliisi eristi liki asumattomat alueet ja aloitti tapausten tutkinnat muiden turvallisuusviranomaisen kanssa.
Ainakin eteläisessä Suomessa moni lienee pohtinut jo ennen Kouvolan tapausta, että voisivatko Ukrainan droonihyökkäykset Venäjän öljysatamiin Leningradin alueella osua jotenkin Suomeen?
Ja osuivathan ne. Ilmavoimat vahvisti toisen pudonneen lennokin ukrainalaiseksi AN196 -drooniksi. Sama droonimalli on Ukrainan tärkeä syväiskujen ase Venäjän öljynjalostamoihin ja teollisuuslaitoksiin. Suomeen kaksi droonia harhautuivat mitä ilmeisimmin Venäjän elektronisen häirinnän vuoksi.
Laaja rivistö virkapukuisia miehiä kokoontui sunnuntaina alkuillasta Kouvolaan tiedotustilaisuuteen kertomaan mitä siihen mennessä tiedettiin pelloille pudonneista drooneista. Mitään vahinkoja asutukselle tai ihmisille ei onneksi sattunut.
Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Timo Herranen avasi Ylen suorana lähettämässä tiedotustilaisuudessa harvinaisen peittelemättä, miten hävittäjälentäjä sai tunnistuslennollaan havainnon toisesta droonista. Lentäjä olisi voinut ampua droonin alas, mutta laajempien vahinkojen välttämiseksi hän jätti ampumatta.
Suomen valtionjohdosta presidentti Alexander Stubb korosti myöhemmin sunnuntai-illalla lausunnossaan, että Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Maanantaina Ukraina pyysi anteeksi Suomelta molempien droonien harhautumista maaperällemme.
Droonit ovat koneellistaneet sodankäyntiä perusteellisesti. Puolustusvoimat osasi odottaa jotakin sellaista, mitä Kouvolassa tapahtui. Puolustusvoimat nimittäin tiedotti kahta päivää aikaisemmin perjantaina 27. maaliskuuta, että alueellisen koskemattomuuden valvontaa tehostetaan, koska Ukraina jatkaa drooni-iskuja Suomenlahden itäosiin.
Puolustusvoimat totesi varautuvansa miehittämättömien ilma-aluksien torjuntaan "osana monikerroksista ilmapuolustusjärjestelmää". Nyt voi perustellusti kysyä, kyetäänkö Suomessa torjumaan drooneja, vaikka armeijan johto niin vakuuttelee.
Kouvolaan harhautuneet droonit etenivät hitaasti ja lensivät matalalla, eikä toisen perässä silti pysytty. Olisiko jonkun pitänyt lähettää asukkaille vaaratiedote, joita laaditaan pienemmistäkin riskeistä?
Droonihyökkäykset operoidaan halvoilla "kertakäyttölaitteilla", joten onko niitä enää järkevää tai edes mahdollista torjua kalliilla ja lentäjien ohjaamilla hävittäjäkoneilla? Kansalaisia varmaankin yhä enemmän askarruttaa jättimäinen hävittäjähankinta.
Ilmapuolustusjärjestelmä jouduttaneen nyt ajattelemaan ja järjestämään uudella tavalla. Ainakin laaja kansalaiskeskustelu jonkinlaisesta droonimuurista tarvitaan.