Kuu­sa­mos­sa he­rä­tet­tiin henkiin lähes 70 vuotta kuivana ollut Pii­li­jo­ki – Tut­ki­ja: "Ei auta, että joki on va­paa­na, jos siitä menee ku­ra­vet­tä läpi"

Luonnonperintösäätiön Ari-Pekka Auvisen mielestä Kuusinkijoen kunnostus on hyvin merkittävä luonnonsuojeluhanke. Yhtä tärkeää on kuitenkin miettiä, mitä maalla tehdään.

Ari-Pekka Auvinen on Luonnonperintösäätiön suojelupäällikkö ja Suomen ympäristökeskuksen tutkija.
Ari-Pekka Auvinen on Luonnonperintösäätiön suojelupäällikkö ja Suomen ympäristökeskuksen tutkija.
Kuva: Minna Vuori

Kuusinkijoen vapauttaminen lienee Suomen merkittävin vesivoimaa varten valjastetun jokiuoman ennallistaminen. Näin luonnehtii Luonnonperintösäätiön suojelupäällikkö ja Suomen ympäristökeskuksen tutkija Ari-Pekka Auvinen.

– Se palauttaa Suomen mittakaavassa hyvin merkittävän virtavesiekosysteemin yhteyden Venäjän puolelta Pääjärvestä ja Paanajärvestä Kuusamon järviin: Vuotunkiin, Suininkiin ja Kiitämään. Tulppa väliltä poistuu.

– Kuusinkijoen taimenkanta on myös Suomen nousevista taimenkannoista kenties tärkein ja elinvoimaisin.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Tilaa Kaleva Digi ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Ilmoita asiavirheestä