Jos suunnitelmat muuttuvat todeksi, yksi Oulun seudun tukkoisimmista tieosuuksista eli Oulun Korvenkylän ja Kiimingin keskustan väli vetää liikennettä tulevaisuudessa tämänhetkistä selvästi paremmin.
Lupauksia tästä antaa se, että Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus on yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa aloittanut yleissuunnitelman laatimisen kyseiselle valtatie 20:n osuudelle.
Asiaan liittyy pari keskeistä kysymystä.
Ensinnäkin miten? Siten, että nyt kaksikaistainen tie muutetaan nelikaistaiseksi. Väylän linjaus Jäälissä on avoinna. Vaihtoehtoina ovat joko nykyisen tieuran levennys tai taajaman kiertäminen luoteen puolelta.
Toinen kysymys on milloin? Vastaus on auki, mutta todennäköisesti ei muutamaan vuoteen. Vastaus tähän liittyy olennaisesti vielä kolmanteen kysymykseen: mistä rahat?
Lopulta tämä on eduskunnan, siis poliitikkojen käsissä. Jossain vaiheessa mitataan alueen kansanedustajien vaikuttamiskykyjä. Kuten keskiviikon Kaleva kertoi, välitavoitteena on saada hanke Väyläviraston investointiohjelmaan.
Jarruna voi olla se, että Kuusamontie ei kuulu maan pääväyläverkkoon – kuten ei yksikään poikittaistieyhteys Vaasa–Kuopio-linjan pohjoispuolella, mitä sopii ihmetellä. Pohjoisesta verkossa ovat toki keskeiset pitkittäiset yhteydet eli valtatiet 4 ja 8.
Sen, miten Oulun Hintan ja Korvenkylän välisille lisäkaistoille ja rampeille varmistettiin rahoitus vuonna 2005, voi tässä kohdassa palauttaa mieleen. Oulu päätti tuolloin rahoittaa 26 miljoonan euron urakan ensin omasta pussistaan Kiimingin tullessa pienellä summalla mukaan. Valtio puolestaan hyvitti rahat muutama vuotta myöhemmin.
Kaupungin johdon ja valtiosihteeri Raimo Sailaksen yhteispeli tuotti kauniin tuloksen ja nopeutti töihin pääsyä. Ketteriä rahoitusmalleja kannattaa nytkin ennakkoluulottomasti etsiä.
Kuusamontien vetokyvyn kohennukselle on ehdoton tarve. Työmatkaliikenne ruuhkauttaa tietä pahasti aamuin illoin. Pahimmat tukoshetket koetaan perjantaina iltapäivällä, kun työmatkalaisten ohella sadat oululaiset suuntaavat kaupungista kohti koillista viikonlopun viettoon.
Liikenteen kasvu näyttää vääjäämättömältä vastakin. Lisäkaistat ja eritasoliittymät ovat tarpeen myös turvallisuuden parantamiseksi.
Samalla nopeusrajoitus on pidettävä järkevänä, jotta tien vetokyvyn kasvu ei ala vaarallisesti nostaa nopeuksia. Näinhän on käynyt Pohjantiellä Oulun eteläpuolella, jossa moni autoilija elää nyt todeksi lapsuuden formula 1 -unelmiaan.
Liikennevirran vedon parantumiseen liittyy yksi erityinen näkökohta, joka on syytä ottaa suunnittelussa huomioon:
Siellä missä henkilöautoliikenteestä tehdään esimerkiksi lisäkaistoilla sujuvampaa, siellä henkilöautojen määrä tapaa kasvaa. Kun se Kuusamontiellä kasvaa todennäköisesti muutenkin, ilmiötä ei kannata ehdoin tahdoin enää kiihdyttää.
Keskeistä suunnittelussa onkin varmistaa joukkoliikenteen eli käytännössä onnikoiden kilpailukyky. Se toivottavasti pysyy ja mielellään paranee.