Äänikirjat ovat kasvattaneet suosiotaan lyhyessä ajassa, ja voittokulku sen kuin jatkuu. Äänikirjoilla ei kuitenkaan tulla koskaan korvaamaan fyysistä kirjaa.
Älkää ymmärtäkö väärin. En tahdo, että äänikirjojen kuuntelu kielletään. Tiedostan varsin hyvin, että niiden avulla kirjallisuus on saanut lisää kovasti kaipaamiaan kuluttajia, ja minäkin esimerkiksi kykenen keskustelemaan kirjoista yhä useamman tuttuni kanssa siksi, että he ovat nyt kirjallisen elämän piirissä, kiitos kuuntelun.
Olen kuitenkin huolissani siitä, näyttäytyykö tulevaisuus sellaisena, että kirjojen lukeminen katoaa kokonaan niiden kuuntelun tieltä.
Onkin mielestäni paikallaan muistuttaa kaikkia siitä, että lukeminen ja kuunteleminen ovat kaksi täysin erillistä asiaa, eivät vain minun mielessäni vaan jokaisen mielessä: nimittäin aivoissa.
Lukeminen on kuuntelemista huomattavasti monimutkaisempi prosessi, ja näin ollen vaatii aivoilta enemmän. Nauttiessamme laadukkaasta audiokirjallisuudesta ja juhliessamme sen menestystä, emme kuitenkaan saa typistää kirjallisuutta kuuntelemiseksi ja unohtaa lukemisen mittavaa merkitystä.
Lukemaan oppii vain lukemalla, eikä kuunteleminen tule koskaan korvaamaan sitä. Yleisesti lukutaidon tilasta huolestunut valtiomme kaipaa lukemisen nostamista esiin, ei piilottamista kuuntelun taakse.
Uskon vakaasti, että audiokirjallisuudelle on aikansa ja paikkansa, mutta vielä vakaammin uskon siihen, että lukeminen pelastaa tämän maailman. Ei anneta kuuntelemisen vallata liikaa alaa sivistyksen elinehdolta, lukemiselta.
Eveliina Lehtinen
kirjallisuuden opiskelija Oulun yliopistossa