Kur­kis­tus lehtien alle kan­nat­taa

Pimeä aika koettelee viherkasveja. Samoin liikakastelu ja liian vähäinen suihkuttelu, mihin moni kasvinhoitaja talvella sortuu. Silloin tuholaiset kunnostautuvat.

Monet tuholaiset häviävät mäntysuopaliuoksella, jos ne eivät ole päässeet leviämään pahasti, Sanna Hiltunen toteaa.
Monet tuholaiset häviävät mäntysuopaliuoksella, jos ne eivät ole päässeet leviämään pahasti, Sanna Hiltunen toteaa.
Kuva: KOPPERT B.V

Pimeä aika koettelee viherkasveja. Samoin liikakastelu ja liian vähäinen suihkuttelu, mihin moni kasvinhoitaja talvella sortuu. Silloin tuholaiset kunnostautuvat.

Ötököitä kulkeutuu kotiin usein uusien kasvien tai syksyllä ulkoa tuotujen viherkasvien mukana. Harmillisimpia ovat sellaiset, jotka yllättävät kokeneenkin viherpeukalon.

Punkkia on vaikea havaita, koska se on niin pieni. Jos kasvi on jo kuin hämähäkin seitin peitossa ei torjunta enää kannata.

Kehrääjäpunkkeihin kuuluvat vihannespunkit ovat yleisimpiä ja hankalimpia tuhoojia. Ne iskeytyvät moniin kasveihin ja leviävät nopeasti jättäen jälkeensä laikukkaita, kuolevia lehtiä.

Vihannespunkit vaivaavat kuivasta huoneilmasta kärsiviä kasveja, kuten juuri muratteja. Myös sutipuu on arka.

Onneksi kaikki tuholaiset eivät ole yhtä salakavalia, vaikka valppautta nekin vaativat.

Jos lehdellä huomaa sokerimaista, tahmeaa nestettä, se voi olla kirvojen ulostetta.

Ulkokasveista tutut, tummat tai vihreät lehtikirvat, viihtyvät siis myös sisällä. Ne imevät kasvinestettä versoista ja jättävät jälkeensä tahmeaa eritettä ja usein sisäänpäin käpertyneen lehden.

Kirvan erottaa paljain silmin, eikä niitä voi olla huomaamatta silloin, kun ne ovat kokoontuneet joukolla aterioimaan. Tavallisimmista kirvoista pääsee eroon vesi- ja mäntysuopasuihkutuksin.

Toisinaan helposti havaittavia ovat myös tummien kilpien suojissa munivat kilpikirvat. Ne hakeutuvat puuvartisiin ja kovalehtisiin kasveihin, ja ovat hankalasti torjuttavia.

Kilpikirvalla on kova kuori ja se on tiiviisti kiinni kasvissa. Sen voi torjua mekaanisesti, raaputtamalla pois vaikka vanhalla hammasharjalla.

Torjunta täytyy myös uusia. Lisäksi voi suihkuttaa kasviin mäntysuopaliuosta.

Villakilpikirvat tunnistaa puolestaan siitä, että ne ovat kuin pieniä pumpulipalleroita. Niitä näkee muun muassa kaktuksissa. Ne leviävät jopa ruukun pohjan alle ja ovat vaikeita torjua.

Vikkeläliikkeiset ripsiäiset eivät tuhoa kasvia, mutta ne vahingoittavat uutta kasvua ja pilaavat kasvin ulkonäön aikaansaamillaan hopeanhohtoisilla laikuilla.

Ne viihtyvät kuivassa ja lämpimässä huoneilmassa suosien esimerkiksi palmuja, murattia, viikunoita ja kissuksia.

Silloin tällöin kukkapurkkien yllä lentelee pieniä kärpäsiä.

Ne ovat harsosääskiä, ja vaarattomia. Tosin niiden toukat vioittavat juuristoa.

Parasta on antaa mullan kuivahtaa niin paljon kuin kasvi antaa myöten. Pintamullan vaihdolla pääsee eroon munista.