Ku­rin­pa­lau­tus

Jyräävien sotakorvaushakkuiden tilalle kasvoi uusi metsä, mutta siihen tarvittiin metsänparannuksen ryhtiliike.

Jyräävien sotakorvaushakkuiden tilalle kasvoi uusi metsä, mutta siihen tarvittiin metsänparannuksen ryhtiliike.

Vanhan valokuvan maisema vuodelta 1968 Kittilän Karankisselästä on kuin tykistökeskityksen jäljiltä. Koivun runkoja lojuu sikin sokin, taustalla häämöttää Yllästunturin profiili. Tässä on ollut selvästi metsä, liekö enää koskaan kasvaa uusi tilalle?

– Elettiin sodan jälkeistä aikaa. Piti hankkia työtä sodasta palanneille, Karjalan siirtoväelle ja tuloja valtion kassaan sotakorvausten maksamiseen. Siihen valtion metsät tarjosivat hyvän yhteiskunnallisen ratkaisun, sanoo metsänhoitaja Olli Sandström.

Kittilän Karankisselkä hakkuiden jälkeen vuonna 1968. Koivulle ei ollut sotakorvaushakkuissa mitään käyttöä. Siksi se joko jätettiin jätepuuna pystyyn tai kaadettiin raivaustraktoreiden vaijerinvedolla maahan.
Kittilän Karankisselkä hakkuiden jälkeen vuonna 1968.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut
Ilmoita asiavirheestä