Työ- ja toimintakykyä edistävien sosiaalipalvelujen uudistuksen mukaan kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta yhdistetään sosiaalihuoltolakiin palveluksi, jota kutsutaan työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tueksi.
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta kumottaisiin, jolloin se ei olisi työttömyysturvalain mukaista työllistymistä edistävä palvelu. Uudistus tulisi voimaan 2027.
Kuntouttava työtoiminta on subjektiivinen oikeus, joka perustuu työvoimaviranomaisen ja hyvinvointialueen työttömälle työnhakijalle laadittuun monialaiseen työllistymissuunnitelmaan.
Työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tuen palveluun ohjautumisen peruste on henkilön tuen tarve riippumatta, onko tavoitteena työllistyminen. Ohjautuminen tapahtuu palveluntarpeen tai monialaisen arvioinnin kautta.
Osallistumisen ajalta ei saa työttömyysetuutta. Palvelu voi sisältää yksilö- ja ryhmämuotoista toimintaa. Tätä voidaan toteuttaa muun muassa kolmannella sektorilla ja työympäristöissä, joissa työtoiminta voi olla palkallista.
Osa kuntouttavassa työtoiminnassa olevista ei enää ohjautuisi työikäisten työkyvyn ja osallisuuden tuen palveluun. Arviolta kymmenen prosenttia osallistujista voisi siirtyä työvoimapalveluun. On riski, että osa heistä jää väliinputoajiksi. Toimeentulotuen uudistuksen myötä työnhakijoiksi tulevat henkilöt tarvitsevat paljon tukea työ- ja toimintakykyyn.
Heikossa asemassa olevien henkilöiden tuen tarpeen tunnistaminen ja palveluiden oikea-aikaisuuden varmistaminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä.
Laissa (381/2023) säädetään työvoimaviranomaisen, hva:n ja Kelan palveluiden yhteensovittamisesta, kun työttömällä on tällaisten palveluiden tarve. Yksilöllinen palvelutarpeenarvio tehdään moniammatillisesti.
Yhteistyötä tulee tiivistää eri toimijoiden ja työnantajien kanssa. Järjestöt ja yhdistykset tarjoavat matalan kynnyksen toimintaa. Uudistuksen myötä palkallinen työ työtoimintaryhmässä on mahdollista. Tämä voi rohkaista hakeutumaan avoimille työmarkkinoille ja tehdä työnantajille näkyväksi täsmätyökykyisten henkilöiden osaamisen. Hyvinvointialueet voivat hankkia palveluja myös yrityksiltä, mikä ei ole aiemmin ollut mahdollista.
Työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tuen joustavuus mahdollistaa uudenlaisten palvelujen kehittämisen.
Työllistymistä edistävä yhteistyö edellyttää eri toimijoiden yhteisiä tavoitteita, menetelmiä, viestintää ja tulosten arviointia.
Työllisyys- ja sotepalvelujen vastuut ja yhteistyörakenteet on määriteltävä, mikä mahdollistaa resurssien tehokkaan käytön. Näin varmistetaan asiakkaiden sujuvat ja oikea-aikaiset siirtymät palveluiden välillä.
Heidi Rytkönen
sosionomi (YAMK), Iisalmen kaupunki, yhteisökoordinaattori
Kirsi Moisanen
YTT, Sh (YAMK), yliopettaja, KAMK, Sote-master koulutusten vastuuopettaja, Kajaani
Rauni Leinonen
KT, TtM, yliopettaja, KAMK, Kajaani