Kuntien taloudellinen tilanne on merkittävästi heikentynyt hyvinvointialueuudistuksesta aiheutuneiden valtionosuusleikkausten, koronatukien päättymisen, verohäntien poistumisen ja yleisen kustannustason nousun myötä.
Seuraava iso uudistus odottaa jo kulman takana vuoden 2025 alussa, kun TE-palvelut siirtyvät kuntien vastuulle. Lisäksi hyvinvointialueiden palveluverkkopäätösten myötä osa kuntien soten ja pelastustoimen käytössä olleista kiinteistöistä uhkaa jäädä tyhjilleen.
Tämä kaikki asettaa kunnille suuria sopeutuspaineita, joiden odotetaan vaikuttavan kuntien palveluihin. Kunnallisvaalit lähestyvät, ja moni säästöpäätös saattaa jäädä uusien valtuutettujen tehtäväksi.
Kuntien on vaikea löytää riittävää määrää sopivia säästökohteita, sillä sopeutustarpeet voivat olla 10–15 prosenttia toimintakatteesta.
Kunnan tehtävät jakautuvat lakisääteisiin ja vapaaehtoisiin palveluihin, mutta päätökset eivät ole yksinkertaisia. Lakisääteiset palvelut, kuten perusopetus ja varhaiskasvatus, ovat kuntien velvollisuuksia, joiden järjestämisestä ei voida tinkiä.
Tämä jättää säästöt kohdistumaan joko lakisääteisten palveluiden tasoon ja laatuun tai vapaaehtoisiin palveluihin, kuten kulttuuriin ja liikuntaan. Kuntien hallintoon liittyvä säästöpotentiaali on kokonaisuudessa minimaalinen. Hallintoa on vuosien saatossa kiristetty monessa kunnassa jo hyvin tiukalle, ja sen osuus kuntien kokonaisbudjetista on hyvin pieni.
Vaikka vapaaehtoisista palveluista on teoriassa helpompi leikata, käytännössä tämä on vaikeaa. Kunnat ovatkin joutuneet tekemään jo kipeitä päätöksiä vähentäessään muun muassa kulttuuri- ja liikuntapalveluja, jotka usein nähdään vetovoimatekijöinä. Urheiluhallihankkeita on siirretty, maksuttomia liikuntapalveluja on muutettu maksullisiksi, avustuksia on leikattu ja tilavuokria on korotettu.
Kuntien onkin tärkeää tarkastella palveluidensa vaikuttavuutta, jotta säästöpäätökset voidaan tehdä viisaasti. On arvioitava, mitkä palvelut tuottavat eniten hyötyä suhteessa niiden kustannuksiin. Silloin rajalliset resurssit käytetään tehokkaasti kuntalaisten hyväksi. Tässä olemassa olevan tiedon hyödyntäminen päätöksenteon tukena on ensiarvoisen tärkeää.
Lopulta kysymys kuuluu: mistä leikataan – palvelujen tarjonnasta, tasosta vai laadusta? Vaikeiden päätösten keskellä kuntien on pidettävä huolta siitä, että ne palvelevat asukkaitaan mahdollisimman hyvin, vaikka taloudellinen tilanne onkin tiukka.
Erikka Saastamoinen
johtava asiantuntija, FCG Finnish Consulting Group