Kuntaliitto esittää muutosta nykyiseen veronkevennyskäytäntöön. Liiton veronalennusmalli lähtee siitä, että kevennyksiä ei tehtäisi nykytapaan verotettavista tuloista, vaan kunnallisverosta. Silloin verovähennykset menevät suoraan valtion piikkiin.
Tällainen vähennystapa merkitsisi kunnille selvää parannusta nykyiseen valtionosuuksien kautta tehtävään korvausmalliin. Uudessa järjestelmässä kunnilla olisi heti tiedossa vähennysten tarkka määrä ja menetykset voitaisiin tilittää kunnille oikeasuuruisina lähes reaaliaikaisesti.
Vastaavaa mallia on esittänyt myös Veronmaksajain keskusliitto, ja Ruotsissa näin on menetelty jo vuosia.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne tiivistää asian niin, että kunnille maksettavien valtionosuuksien tilalle tulisivat verohuojennukset. Hän pitää uuden ehdotuksen parhaana puolena läpinäkyvyyttä, mikä takaa sen, että kunnat saavat takaisin sentilleen veronkevennysten aiheuttamat menetykset.
Kuntalaisen elämään muutos ei suoraan vaikuta, eikä takaisin kunnille tilitettävä rahapotti kasva. Kuntalaisen olisi kuitenkin helpompi nähdä maksamansa veron ja kuntapalvelujen välinen verotuksellinen yhteys.
Myös kuntien välinen oikeudenmukaisuus toteutuisi paremmin, ja kuntien ja valtion suhde selkeytyisi. Käytössä olevaa korvausjärjestelmää pidetään epäoikeudenmukaisena erityisesti suurille kunnille, joissa on paljon palkansaajia.
10 prosentin aukko verokertymässä
Kuntaliiton laskelmien mukaan valtion tekemät korotukset ansiotulo- ja tulonhankkimisvähennyksiin ovat merkinneet kunnille 1 350 miljoonan euron menetystä vuodesta 1997 laskien. Summa on noin 10 prosenttia kuntien kunnallisverokertymästä.
Nykyhallitus kevensi verotusta kesken vuoden 2003, mikä korvattiin valtionosuuksien lisäyksellä. Tänä vuonna kunnallisverotusta kevennettiin 359 miljoonaa euroa korottamalla ansiotulovähennystä. Kunnille viime vuosien verohelpotukset on korvattu lisäämällä kuntalaista kohden maksettuja sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia. Aiempina vuosina korvauksia ei ole ollut käytössä.
Kuntaliitto muistuttaa, että omat verotulot ovat keskeisiä kuntien palvelujen rahoituksessa. Ne vahvistavat myös kuntien itsehallinnollista asemaa. Kuntaliitto ei kuitenkaan toistaiseksi ole valmis esittämään täydellistä kunnallista veromallia. Valtio on varsin selkeästi sitä vastaan. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinenkin epäilee, että kunnallisessa veromallissa esimerkiksi kuntien välisen tulotasauksen järjestäminen saattaisi olla yhtä mutkikasta kuin nykyäänkin.
Todellinen veroaste 14 prosenttia
Kunnat ovat pyrkineet kattamaan menetystään nostamalla veroprosentteja. Todellisuudessa kuitenkin verovelvollisten kokonaistuloista kunnalle maksettava vero on laskenut. Tällä hetkellä keskimääräinen tuloveroprosentti Suomen kunnissa on 18,12 prosenttia. Veronkevennysten vuoksi todellinen veroaste eli kunnallisveron suhde ansiotuloihin on jäänyt 14 prosenttiin.
Ääriesimerkki on Iniön kunta, jossa tuloveroprosentti on 18, mutta kokonaistuloista maksettava kunnallisvero on tosiasiassa 10,16 prosenttia. Muita häviäjiä ovat olleet mm. Siuntio, Nurmijärvi, Vantaa ja Järvenpää. Kuntaliiton laskelmien mukaan menetykset kuntalaista kohden ovat jopa 15 euroa.
Verovähennysten maantieteellinen painopiste on selvästi siirtynyt Uudellemaalle. Vielä vuonna 1996 ansiotulovähennykset kolahtivat kovimmin Lappiin ja Kainuuseen.