Kun­ta­lii­ton toi­mi­tus­joh­ta­ja: Kuntien hätä on kuultu hal­li­tuk­ses­sa

Budjettiriihestä saatiin mittava pelastuspaketti kuntatalouteen.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen luonnehti pakettia vaalean vihreän myönteiseksi. Hänen mukaansa kuntien hätä on huomattu.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen luonnehti pakettia vaalean vihreän myönteiseksi. Hänen mukaansa kuntien hätä on huomattu.

Kunnat voivat hiukan huokaista, sillä budjettiriihessä on sovittu mittavasta pelastuspaketista kunnille.

Kaiken kaikkiaan potti tälle ja ensi vuodelle on 2,7 miljardia euroa.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen seuraa hallituksen tiedotustilaisuutta ja luonnehtii ensivaikutelmaa kuntien pelastuspaketin suuruudesta vaalean vihreäksi.

– Paketti kertoo siitä, että kuntien hätähuuto on kuultu. Varovaisesti sanon, että se on myönteinen. Paljon huonomminkin olisi voinut käydä. Annan kouluarvosanaksi kahdeksan ja puoli tälle kuntapaketille, Karhunen sanoo.

Kuntaliiton oma arvio on, että kuntatalous heikkenee ensi vuonna koronakriisin takia 1.7 miljardin euron verran.

– Summasta tosin puuttuu koronatestien kustannuksia. Ne eivät ole olleet mukana täysimääräisesti siinä vaiheessa, kun tätä arviota tehtiin.

Hän jatkaa, ettei paketti peitä kaikkia kustannuksia, joita korona on tuonut tullessaan.

– On myös muistettava, että ensi vuodelle on tulossa muita kuin koronaan liittyviä lisäkustannuksia kunnille. Ne ovat varhaiskasvatusmaksujen alentaminen ja oppivelvollisuuden pidentäminen. Nämä on kysymyksiä, jotka pitää myös ottaa huomioon.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson esitteli kuntien saamaa pelastuspakettia.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson esitteli kuntien saamaa pelastuspakettia.

Kertapotti ensi vuonna

Mitä kunnat sitten saavat?

Opetusministeri Li Andersson esitteli laskelmia. Hänen mukaansa ensi vuonna valtionosuuksiin tehdään kertaluonteinen 300 miljoonan euron korotus.

Yhteisöveron jakoperusteita korotetaan, vaikutus on 550 miljoonaa euroa.

Vielä tänä vuonna lisätalousarviossa kunnat saavat 400 miljoonaa euroa ja sairaanhoitopiirit 200 miljoonan euron lisärahoituksen.

Hallituspuolueet ovat pitkään kantaneet huolta hoitovelasta ja -jonoista. Siksi hallitus päätti, että kolmen vuoden jaksolle myönnetään 450 miljoonaa euroa hoitovelan hoitamiseen.