Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyö kunnissa ei päättynyt sote-palveluiden siirtyessä hyvinvointialueille, vaan kuntapäättäjien tulee kaikissa päätöksissään huomioida terveyden edistämisen näkökulmat. Vaikka vastuu ja kustannukset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ovat nyt Pohteen laajemmilla harteilla, kunnat vaikuttavat edelleen merkittävästi asukkaidensa fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin ennaltaehkäisevän työn keinoin.
Panostamalla arjen liikuntamahdollisuuksiin – kuten pyöräteihin, lähiliikunta-alueisiin ja maastoreitteihin – voidaan ennaltaehkäistä monia terveysongelmia, jotka muuten voisivat johtaa raskaampiin ja kalliimpiin hoitokuluihin ja lisätä inhimillistä kärsimystä.
Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluilla, työ- ja elinkeinopalveluilla, opetustoimella ja ateriapalveluilla on merkittävä rooli terveyden ja hyvinvoinnin ehkäisyssä. Moni tutkimus osoittaa, että aktiivinen arki ja sosiaaliset kontaktit vahvistavat mielenterveyttä ja vähentävät riskiä sairastua esimerkiksi masennukseen tai muistisairauksiin. Tämän vuoksi terveys- ja hyvinvointivaikutukset on arvioitava kaikessa kunnan päätöksenteossa.
Parin viime vuoden aikana hyvinvointialue on rakentanut organisaatiotaan ja kehittänyt voimakkaasti toimintaansa. Myös kunnat ovat olleet uuden edessä sote-palveluiden siirryttyä hyvinvointialueen vastuulle. Vaikka organisaatiot ja vastuut ovat muuttuneet, yhteinen tavoite on säilynyt: asukkaiden terveys ja hyvinvointi.
Kuntien ja hyvinvointialueen välistä tiedonvaihtoa ja yhteistä suunnittelua on kehitettävä niin, että kunnissa tehdyt päätökset tukevat Pohteen työtä ja päinvastoin. Kun asukkaat voivat hyvin, koko yhteiskunta voi hyvin. Sekä kunnat että Pohde ovat olemassa vain ja ainoastaan asukkaitaan ja heidän hyvinvointiaan varten – tämä yhteinen tavoite luo perustan entistä tiiviimmälle yhteistyölle.
Maarit Matinolli
yleislääketieteen erikoislääkäri, alue- ja kuntavaaliehdokas (kok.), Tyrnävä