Mainos

Kunta- ja yrit­tä­jä­ta­paa­mi­nen nosti pöy­däl­le yri­tys­kum­mi-idean: Luot­ta­mus­hen­ki­löl­lä on nimetty yrit­tä­jä, johon hän pitää yh­teyt­tä

Kuntien edustajat ja yrittäjät tapasivat toisiaan seminaarissa, jossa pohdittiin, mitkä ovat yrittäjämyönteisen kunnan mahdollisuudet.

Jussi Ylitalo (vas.), Jarmo Lauronen, Janina Forss, Risto Huovinen, Minna Råman ja Juha Råman seurasivat kiinnostuneina keskustelua, joka syntyi kun yrittäjät tapasivat kuntapäättäjiä yhteisessä seminaarissa.
Jussi Ylitalo (vas.), Jarmo Lauronen, Janina Forss, Risto Huovinen, Minna Råman ja Juha Råman seurasivat kiinnostuneina keskustelua, joka syntyi kun yrittäjät tapasivat kuntapäättäjiä yhteisessä seminaarissa.
Kuva: Ester van Dam

Vaalalainen maaseutuyrittäjä Esa Karjalainen pitää tärkeänä, että viranhaltijoiden ja valtuutettujen roolit pysyvät selkeinä.

”Valmistelun tehtävänä ei ole lähteä ohjaamaan päätöksentekoa. Luottamushenkilö on päättäjä. Se pitäisi saada tuotua esiin kirkkaasti uusille päättäjille. Pitää muistaa aina, että oman tai lähipiirin edun ajaminen ei ole suotavaa missään vaiheessa”, Karjalainen muistuttaa.

Karjalaisen mukaan Vaalassa vasta luodaan yritysilmapiiriä. Historiallisesti paikkakunnalla on toiminut isoja valtiollisia yrityksiä, minkä takia pienen ja keskisuuren yrittämisen kulttuuri ei ole vahva.

Mikä on valtuutettujen ja viranhaltijoiden vaikutusvalta ja vastuu yrittäjyyttä koskevissa päätöksissä?

Kaupunginjohtaja Tomi Timonen sanoo, että Pudasjärvellä on vastikään uusittu hankintaohjesääntö tiiviissä yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa.

”On tärkeää, että mennään tarpeeksi lähelle ja ajoissa. Hankinnoissa vuorovaikutus täytyy käynnistää heti.”

Timonen toteaa, että tärkein vaihe tehdään suunnittelussa. Paikalliset yrittäjät ovat mukana markkinavuoropuhelussa. Hän korostaa, että hankintayksikkö ei saa olla kasvoton.

”Kasvot pitää tuntea ja on oltava helposti lähestyttävä. Meillä yrittäjiltä tullut viesti tai palaute otetaan käsittelyyn ensimmäisenä.”

Timonen toteaa, että ammattivirkamiehen kannattaa pitää viesti konkreettisena ja kysyä yrittäjältä konkreettisia kuulumisia.

Tarja Bäckman, Tomi Timonen ja Mirja Vehkaperä kertovat kunnanvaltuutettujen ja viranhaltijoiden vaikutusvallasta ja vastuusta yrittäjyyttä koskevissa päätöksissä. Kirsi Anttila johtaa keskustelua.
Tarja Bäckman, Tomi Timonen ja Mirja Vehkaperä kertovat kunnanvaltuutettujen ja viranhaltijoiden vaikutusvallasta ja vastuusta yrittäjyyttä koskevissa päätöksissä. Kirsi Anttila johtaa keskustelua.
Kuva: Ester van Dam

Virkamiesten oltava yhteydessä yrittäjiin

Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä pitää yrityskummi-ideaa hyvänä. Se tarkoittaa, että kunnallisella luottamushenkilöllä olisi nimetty yrittäjä, johon hän pitää yhteyttä.

”Päättäjällä on oltava jokin kosketuspinta yrittäjiin”, Vehkaperä sanoo.

Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymän seutujohtaja Tarja Bäckman kertoo, että he pyrkivät itse olemaan aktiivisia yritysten suuntaan.

”Pyritään käymään yrityksissä ja tutustumaan yrittäjiin. Yritysneuvojienkin on välillä penkaistava maata ja muistutettava olemassaolostaan.”

Bäckman sanoo, että kunnissa on hyvä olla reagointivalmius, kun yrittäjillä on asiaa.

”Esimerkiksi kaavoitus on kunnossa, että pystytään vastaamaan yrittäjien toiveisiin. Kunnassa voidaan kasvattaa luottamusmiesten yrittäjämyönteisyyttä”, Bäckman sanoo.

Kunta ja yrittäjätapaamiseen osallistui tällä kerralla runsaasti valtuutettuja sekä paikalla että etäyhteyden kautta. Pirjo Sirviö (sd.) esittää panelisteille kysymyksen.
Kunta ja yrittäjätapaamiseen osallistui tällä kerralla runsaasti valtuutettuja sekä paikalla että etäyhteyden kautta. Pirjo Sirviö (sd.) esittää panelisteille kysymyksen.
Kuva: Ester van Dam

Hankinta-asioista tiedotettava

Hankinta-asiantuntija Juha Väyrynen vastaa kysymykseen, millaisessa kunnassa on hyvä yrittää? Hän korosta hankintaosaamisen tärkeyttä.

”Ihan rehellisesti sanottuna hankintojen jakamista pitäisi pohtia tarkemmin. Luottamusmiesten ja viranhaltijoiden tulisi miettiä, miten hankintoja voisi jakaa osiin.”

Väyrynen huomauttaa, että hankintojen yhteydessä yrittäjien ja kunnan välinen vuoropuhelu on äärimmäisen tärkeää.

”Pienhankinnat, vaikkapa 60 000 euron suuruinen hankinta, on yrittäjälle järkyttävän iso raha. Hankinnoista pitäisi tiedottaa, sillä yrittäjä ei välttämättä tiedä niistä”, Väyrynen sanoo.

Yrittäjä Minna Råman toteaa, että päiväkotiyrittäjänä hän on aistinut pientä ilmapiirin muutosta. Keskusteluun on noussut, saako päiväkotiyrittäjä tavoitella voittoa.

”Ollaan mietitty, että siku-lautakunnassa (sivistys- ja kulttuuri) ei aina ole parasta mahdollista tietämystä. Yrityskummitoiminnalle olisi tarvetta ihan tietämyksen lisäämisen takia”

Yrittäjä Lauri Mikkonen tiivistää yrittäjien kokemuksia toteamalla, että yritysbarometrin tuloksissa kunnan hankintapolitiikka on saanut yrittäjiltä kaikista huonoimman arvion.

Yritysbarometrin tuloksissa kunnan hankintapolitiikka on saanut yrittäjiltä kaikista huonoimman arvion.”
Lauri Mikkonen
yrittäjä
Millainen on yrittäjäystävällinen kunta?
  • Kunta ja yrittäjät käyvät hankinta-asioissa ajoissa markkinavuoropuhelua. 
  • Hankintoja pilkotaan pienemmiksi ja hankinnoista tiedotetaan yrittäjille.
  • Viranhaltijoiden ja valtuutettujen roolit ovat selkeät.
  • Kunnan viranhaltijoilla ja luottamusmiehillä on suora yhteys yrittäjiin. 
  • Yrittäjiä kuunnellaan ja heidän yhteydenottoihin vastataan nopeasti.
  • Valtuutetuilla on oltava tietoa yrittämisestä. 
Mitä yritysten osaajapulalle voidaan tehdä?
Anna Tilvis

Oulun Ammattikorkeakoulun rehtori Heidi Fagerholm on sitä mieltä, että yrityksen on oltava houkutteleva. Sen tulee tarjota henkilöstölle koulutus- ja kehittymismahdollisuuksia.

”Kyse on win-win -tilanteesta. Työntekijälle pitää olla kannattavaa olla töissä yrityksessä.”

Fagerholm toteaa, että maailma muuttuu nopeasti ja osaamista pitää päivittää jatkuvasti. Hän tarjoaa ratkaisuksi tutkintokoulutusta, avoimen ammattikorkeakoulun opintoja ja muuntokoulutusta.

”Enemmän pyritään toteuttamaan koulutusohjelmia yhdessä yritysten kanssa. Opiskelijat kasvavat samalla työelämän vaatimuksiin”, Fagerholm sanoo.

Tärkeä yhteistyön muoto ovat opinnäytetyöt ja projektit. Fagerholm muistuttaa muuntokoulutuksen osaamisperustaisuudesta.

”Koulutus räätälöidään koulutusryhmän mukaan. Enää ei tarvitse lähteä nollasta.”

TE-toimiston johtaja Maire Mäki kiteyttää osaajapulan. Samaan aikaan on avoinna olevia työpaikkoja, mutta myös työnhakijoita. Ne eivät kohtaa tai ovat eri alueilla.

”Osaaminen ei aina vastaa sitä, mitä työnantajat hakevat, tarvitsevat tai odottavat”, Mäki sanoo.

Hän muistuttaa, että TE-toimiston tärkein palvelu on rekrytointipalvelu ja siinä yritykset voivat kääntyä sen puoleen.

”Meillä on yhteishankintakoulutukset, joissa valtio maksaa osan ja yritys maksaa osan. Sitten on EU:n sisäinen Eures-palvelu, jossa pystytään hakemaan kandidaatteja EU:n sisältä. Meillä on työlupapalvelut kolmansiin maihin.”

Alueen vetovoima kuntoon

Kuntayhtymäjohtaja-rehtori Jarmo Paloniemi Oulun seudun ammattiopistosta pitää ratkaisuna räätälöityjä koulutuksia. Esimerkiksi Taivalkoskella järjestetty metallialan koulutus veti hyvin väkeä ja yhteistyössä mukana ollut yritys rekrytoi runsaasti työntekijöitä.

”Julkisen sektorin toimijoiden ja yritysten yhteistyönä voidaan räätälöidä rekrytointipolkuja.”

Paloniemi sanoo, että oppisopimuskoulutus käy kaupaksi kuin häkä.

”Oppisopimuskoulutus on nyt joustavampi kuin aikaisemmin. Yrityskenttä ei ehkä tiedä, kuinka monipuolinen meidän koulutuspaletti on”, Paloniemi kertoo.

Mäki pitää osaajapulan yhtenä ratkaisuna alueen vetovoimasta huolehtimista.

”On tärkeää, että meillä löytyy kohtuuhintaisia asuntoja”, Mäki sanoo.

”Pitäisi huomioida, mitä muuta voidaan tarjota opiskelupaikan lisäksi. Esimerkkinä voisi olla harjoittelu- tai kesätyöpaikan takaaminen. Se on valtava etu ja vetovoima-asia”, Fagerholm toteaa.