Oulun torihotelli: To­ri­ho­tel­lin kon­kurs­si seisoo yhä pai­kal­laan

Pääkirjoitus: Kun suo­ja­tie­tä ei ylitetä enää puo­li­juok­sua – ikään­ty­vä tar­vit­see eri­lai­sen kau­pun­gin

Kun­nil­le kor­va­taan Uk­rai­nas­ta paen­nei­den asu­mis­ku­lu­ja – vas­taan­ot­to­kes­kus­ta ei tar­vit­se pe­rus­taa

Yli viisi miljoonaa ukrainalaista on joutunut jättämään kotinsa sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta.
Yli viisi miljoonaa ukrainalaista on joutunut jättämään kotinsa sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta.
Kuva: DUMITRU DORU

Ukrainasta paenneet voivat saada majoituspalveluita kunnasta ilman, että kuntaan perustetaan omaa vastaanottokeskusta, kerrotaan Maahanmuuttoviraston tiedotteessa.

Kunnissa on jo nyt runsaasti tilapäistä suojelua saavia ukrainalaisia yksityismajoituksessa tai kuntien osoittamassa majoituksessa. Lisäksi Suomessa on ukrainalaisia, jotka eivät ole vielä hakeneet tilapäistä suojelua, koska Ukrainan kansalaiset voivat oleskella Suomessa viisumivapaasti 90 vuorokauden ajan.

Kunta voi järjestää majoitusta osoittamissaan kalustetuissa asunnoissa. Maahanmuuttoviraston kiinteä korvaus kattaa kaikki asumisen kustannukset. Asiakkaalta ei voi periä maksua.

– Haluamme mahdollistaa sen, että Ukrainasta paenneet voivat asua niillä paikkakunnilla, joissa heillä on läheisiä, töitä tai muita siteitä, kertoo erityisasiantuntija Mari Helenius.

Sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Suomessa on jätetty yli 21 000 tilapäisen suojelun hakemusta. Suurin osa hakijoista on ukrainalaisia. Tilapäistä suojelua saavalla on oikeus vastaanottopalveluihin.

Kuntien ottaminen tiiviimmin mukaan vastaanottopalveluiden järjestämiseen on tarpeellista, koska Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen takia paenneiden määrän ennakoidaan edelleen kasvavan Suomessa.

Maahanmuuttovirasto hoitaa terveyspalvelut

Jokainen tilapäistä suojelua hakenut tai saava on kirjoilla jossakin vastaanottokeskuksessa, vaikka asuisikin yksityisessä tai kunnan tarjoamassa majoituksessa.

Uusi malli ei vaikuta siihen, milloin henkilö saa kotikunnan. Kotikuntalakiin ei ole tehty muutoksia.

Ukrainasta paenneet saavat terveydenhuollon palvelut ensisijaisesti vastaanottokeskuksesta ja Maahanmuuttoviraston kilpailuttamilta palveluntarjoajilta. Vastaanottokeskus järjestää heille myös välttämättömät sosiaalipalvelut, esimerkiksi vastaanottorahan.

Kunnat ovat jo vuosia tuottaneet vastaanottokeskuksen asiakkaille joitakin terveyspalveluita, kuten neuvolapalveluita ja suun terveydenhoitoa. Näiden kustannukset korvataan jatkossakin kunnille.

Maahanmuuttovirasto voi korvata kunnalle myös tulkkauksesta aiheutuneita kuluja.

Varhaiskasvatus, opetus ja työllisyyspalvelut ovat kunnan vastuulla.

Maahanmuuttoviraston korvaus maksetaan vain kunnille, ja se koskee vain tilapäistä suojelua hakeneille tai sitä saaville henkilöille järjestettäviä palveluita. Yksityishenkilöille tai muille toimijoille ei korvata kuluja.

Tilapäinen suojelu otettiin käyttöön 4. maaliskuuta. Korvausta voidaan maksaa siitä alkaen.