Kun­nia­toh­to­rik­si pro­mo­voi­ta­va Pentti Lep­pä­nen on huo­lis­saan, kun yri­tyk­set eivät halua ra­hoit­taa tut­ki­mus­ta – katso Oulun yli­opis­ton kaikki uudet kun­nia­toh­to­rit

Pentti Leppäsen mielenkiinto radiotekniikkaan virisi nuoruusvuosina, kun hän lukiolaispoikana hoiti kesätyönään Sodankylän geofysiikan observatorion ionosfäärilaitteistoa.

Matkapuhelintekniikan merkittävänä kehittäjänä tunnettu Pentti Leppänen on huolissaan siitä, että yritykset rahoittavat tutkimusta entistä vähemmän.
Matkapuhelintekniikan merkittävänä kehittäjänä tunnettu Pentti Leppänen on huolissaan siitä, että yritykset rahoittavat tutkimusta entistä vähemmän.
Kuva: Pekka Peura

Pentti Leppäsen mielenkiinto radiotekniikkaan virisi nuoruusvuosina, kun hän lukiolaispoikana hoiti kesätyönään Sodankylän geofysiikan observatorion ionosfäärilaitteistoa.

– Enpä olisi uskonut, että radioaalloista tulee elämänura, Leppänen, 73, naurahtaa.

Omien sanojensa mukaan Leppänen ”pakotettiin” eläkkeelle Oulun yliopiston radioliikennetekniikan professorin virasta 68-vuotiaana.

Eläkepäivät ovat suhteellinen käsite: Leppänen konsultoi edelleen Oulun yliopiston Jokohamaan Japaniin vuonna 2012 perustettua CWC-Nippon tutkimusyksikköä ja muun muassa Puolustusvoimia.

Pentti Leppänen ja hänen poikansa osallistuvat toukokuussa samaan tohtoripromootioon. Teemu Leppänen on väitellyt tietotekniikan tekoälymenetelmistä, isä-Pentti saa kunniatohtorin arvon.

– Kyseessä on ensimmäinen samalla kertaa samasta tiedekunnasta promovoitava isä–poika-pari Oulun yliopistossa.

Rahahanat ovat tiukalla

Emeritusprofessori on pahoillaan, että yritysten saaminen tutkimustoimintaan on vielä heikompaa kuin hänen aikanaan.

– Tutkimusrahoitus on keskitetty Opetusministeriöön. Rahoittajana on myös Business Finland eli entinen Tekes, mutta rahoituksesta kilpailevia tutkimuslaitoksia on Suomessa yhä enemmän. Rahahanat ovat hyvin tiukalla.

Pentti Leppäsen mukaan tutkimusrahoituksen saaminen on vähän tuurista kiinni.

– Jos onnistuu saamaan yrityksen mukaan, silloin voi saada myös yliopistorahoitusta. Tällöin tutkimuksella on käsin kosketeltava päämäärä, joten tavoite ei ole kymmenien vuosien päässä..

Leppänen on saanut kunniaa ennakkoluulottomasta toiminnastaan tiedemaailmassa.

– Halusin ja haluan yhä, että teoreettiseen tutkimukseen otetaan yrityksiä mukaan ja opetetaan yrityksiä tekemään uusia tuotteita. Näin tehtiin Nokiankin kanssa. Yrityksellä pitää olla selkeä bisnessuunnitelma.

– 1988 sain Juha Hulkon uskomaan, että CDMA (radiotien kanavointitekniikka) on tulevaisuutta. Näin Elektrobit tuli kehitystyöhön tuntuvalla rahasummalla, eikä millään 10 000 silloisen markan ”kahvikerhorahalla”.

Nykyinen Bittium on erittäin vahva Puolustusvoimien yhteistyökumppani.

– Olemme kasvattaneet firman siihen, Leppänen sanoo ylpeänä.

Professorina Pentti Leppänen sai vapaat kädet suunnitella radio- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelman ajanmukaiseksi ajanjaksolla 1980–2000. Hän teki sen kolme kertaa.

Matkapuhelintekniikan uranuurtana

Diplomityössään Leppänen suunnitteli suomalaisen ionosondin, radioaaltoja ionosfäärissä mittaavan laitteen, joka käytti moderneja menetelmiä. Leppänen kuuluu nykyaikaisen matkapuhelintekniikan uranuurtajiin.

Useiden käyttäjien samanaikainen saman leveän taajuuskaistan käyttö oli Leppäsen mukaan 1970-luvulla suuri salaisuus.

– Tähän liittyvä tutka- ja tiedonsiirtotekniikka innostivat kokeilemaan näitä. 1972 amerikkalaiset vapauttivat tämän tekniikan, jota käytettiin muun muassa EISCAT-sirontatutkassa.

Hajaspektritekniikassa koodataan radiotaajuuteen lähetettävä viesti valesatunnaisilla koodeilla, jotka vain vastaanottajalla on tiedossa.

– Yritin saada yrityksiä kiinnostumaan hajaspektritekniikasta, heikolla menestyksellä. Kun GSM-standardi tuli 1987, alkoivat kaikki matkapuhelinvalmistajat tutkia digitaalista datasiirtoa. Suomessa Mobira kiersi yliopistoja ja minullekin esitettiin, että voisimme tutkia tulevaisuuden matkaviestinpalveluja. Siinä oltaisiin vieläkin, jos olisimme siihen jääneet.

Juuri CDMA-tekniikka löi itsensä läpi.

Vuonna 1995 Leppäsen tutkimustyhmä sai Nokian kanssa valmiiksi salaisen koelaitteiston. EU-projektin kautta tämä 3G-tekniikka tuli standardiksi. Sitten alkoikin laitevalmistajien kilpajuoksu.

Japanilaiset innostuivat 4G:stä

Sitten puheenaiheeksi nousi 4G, seuraava sukupolvi.

– Tutkimusta rahoittivat Nokia ja moni muu. Japanilaiset innostuivat nopeammasta tiedonsiirrosta, jotta voitaisiin myydä puhelimen käyttäjille ”hupipalveluita”. 2000-luvun alussa saimme neuvotelluksi yhteistyösopimuksen kolmen teknologiakeskuksen (Oulu, Yokosuka ja Aalborg) välille ja aloimme tutkia, mitä 4G voisi olla.

Leppänen oli perustamassa Oulun yliopiston tietoliikennelaboratorion yhteyteen CWC-tutkimusyksikköä ja vaikutti ratkaisevasti CWC-Nippon -tutkimusyksikön perustamiseen.

– Koko ajan piti mennä rohkeasti maailmalle hakemaan yhteistyötä. Tekesin johtaja Hannu Järvinen oli edistyksellinen ja saimme nelivuotisen tutkimussopimuksen 1987. Pääsimme tekemään perustutkimusta, jotta voisimme auttaa Nokiaa ja Ilmavoimia. Suomen Akatemia heräsi asiaan vasta kymmenen vuotta myöhemmin.

Puolustusvoimien neuvonantaja

Koko Pentti Leppäsen uran ajan mukana pysyi yhteys Puolustusvoimien tarpeisiin.

– Siviilipuolella voidaan sopia, ettei taajuuksia häiritä. Sotilaspuolella vihollisen kanssa sopiminen on mahdotonta. Niinpä kehitimme sotilaskäyttöön suomalaisen teollisuuden kanssa johtamisjärjestelmän, jota oli vaikea häiritä ja jossa data liikkuu. Se oli ensimmäinen tietyllä tavalla 4G-järjestelmä, koska se muutti automaattisesti toimintamoodiaan.

Pelkän satelliittipaikannuksen varaan ei armeija voi jäädä.

– Satelliitti-gps on helppo lamauttaa kriisitilanteessa. Rakensimme siis merivoimien tukiasemiin perustuvan paikannusjärjestelmän. Tämän päivän tekniikka on jo tyystin erilaista, joten edellä ei kerrota sotasalaisuuksia. Puolustusvoimat tarvitsee uusiutuvia järjestelmiä.

Maasto-olosuhteisiin on kehitetty Leppäsen mukaan erilaisia paikallisverkkoja.

– Mutta kyllä valokuitukaapeli silti kannattaa maastoon vetää. Sitä vihollinen voi häiritä vain katkaisemalla kaapelin.

Oulun yliopisto vihkii 21 kunniatohtoria

Oulun yliopisto vihkii 21 uutta kunniatohtoria 22.–24. toukokuuta pidettävässä tohtoripromootiossaan. Kunniatohtoriksi vihkiminen on korkein huomionosoitus, jonka yliopisto voi osoittaa henkilölle.

Kunniatohtoreiksi on kutsuttu ihmisiä, jotka ovat kansainvälisesti ansioituneita Oulun yliopistossa edustettuina olevilla tieteenaloilla.

Monet kunniatohtoreista ovat tehneet merkittävää tutkimusyhteistyötä Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa.

Lisäksi kunniatohtoreiksi on kutsuttu henkilöitä, jotka ovat muilla tavoin yhteiskunnallisesti ja Oulun yliopiston toiminnan kannalta merkittävästi ansioituneita.

Tunnetuimmat ovat Aarno Palotie, Risto Murto ja Helena Petäistö sekä joulukuussa Nobelin saanut Sir Peter Ratcliffe ja LinkedInin perustajiin kuuluva Reid Hoffman.

Kunniatohtorit tiedekunnittain

Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta: professori Mats Paulsson, professori Sir Peter Ratcliffe.

Humanistinen tiedekunta: rajavartija evp. Niilo Ilmari Mattus, (inarinsaameksi Uccpárnáá Vuoli Ilmar), toimittaja Helena Petäistö, professori (emerita) Sandra Thompson.

Kasvatustieteiden tiedekunta: professori Annette Scheunpflug.

Luonnontieteellinen tiedekunta: professori Jeremy B. Searle.

Lääketieteellinen tiedekunta: vanhempi neuvonantaja Liisa Hyssälä, professori John Joseph McGrath, professori Maiken Nedergaard, professori Aarno Palotie.

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu: professori Eli Amir, professori Eva Liljeblom, toimitusjohtaja Risto Murto.

Teknillinen tiedekunta: professori (emeritus) Eero Eloranta, DI Tapani Mäkikyrö, professori, johtaja Paula Vanninen.

Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta: yrittäjä, sijoittaja Reid Hoffman, professori (emeritus) Pentti Leppänen, professori Henning Schulzrinne, professori Mauri Ylä-Kotola.

Juttua korjattu 24.1. kello 9.23. Sormus ei ole enää käytössä tohtorin arvomerkkinä.

Tohtoripromootio toukokuussa

  • Oulun yliopiston 11. tohtoripromootio järjestetään 22.-24. toukokuuta. Ensimmäinen järjestettiin vuonna 1972.
  • Lauantaina klo 15.30 on ohjelmassa Promootiokulkue Mannerheimin puistosta Tuomiokirkkoon.
  • Promootioon osallistuvien kunniatohtorien lisäksi mukaan toistaiseksi ilmoittautunut 152 tohtoria. Oulun yliopistosta valmistuneet tohtorit voivat ilmoittautua promootioon 31.1. mennessä.

Promootiolla on pitkät perinteet

Yliopistojen toiminnan vakiinnuttua 1200-luvulla alkoivat eri tilaisuuksissa järjestetyt seremoniat kehittyä loisteliaiksi näytelmiksi.

Suomeen perustettiin yliopisto vuonna 1640. Ensimmäinen Turun promootio järjestettiin kolmen vuoden kuluttua akatemian perustamisesta vuonna 1643 filosofisessa tiedekunnassa.

Promootio eri juhlallisuuksineen sisältää valtavan määrän seremoniallisuutta, symboliikkaa ja perinteitä.

Promootion tärkeimmät arvomerkit ovat miekka ja hattu. Tohtorinhattu on ikivanha vapauden symboli.