Yleisurheilun EM-kisat: Mün­che­nin EM-päi­vä­kir­ja: Murto ja dead­li­ne eli voisiko Suomi siirtyä län­ti­sen Eu­roo­pan aikaan?

Pääkirjoitus: Tark­kaa­vai­suus her­paan­tui – valtio luotti For­tu­min osaa­mi­seen so­keas­ti

Pääkirjoitus
Tilaajille

Kunhan epä­var­muus häl­ve­nee – ta­lou­des­sa luvassa kas­vu­py­räh­dys, mutta lä­hi­vuo­det näyt­täy­ty­vät vai­sui­na

Koronakriisin jälkeisessä maailmassa tunnelin päässä näkyy jo valoa. Talous kääntyy ensi vuonna kasvu-uralle, mutta alkupyrähdyksen jälkeen lähivuosien näkymät pysyvät vaisuina.

Koronapandemian päässä häämöttää jo valoa ja talouteen on luvassa piristystä. Koronan vapauttaman alkupyrähdyksen jälkeen talouskasvun Suomessa ennakoidaan lähivuosina kuitenkin kasvavan vain vaisusti. Kuvassa siirretään kontteja Oulun satamassa lokakuussa.
Koronapandemian päässä häämöttää jo valoa ja talouteen on luvassa piristystä. Koronan vapauttaman alkupyrähdyksen jälkeen talouskasvun Suomessa ennakoidaan lähivuosina kuitenkin kasvavan vain vaisusti. Kuvassa siirretään kontteja Oulun satamassa lokakuussa.
Kuva: Pekka Peura

Vakaa ja vastuullinen talouspolitiikka. Näillä eväillä Suomen on syytä edetä, kun vähitellen ollaan suuntaamassa koronarokotteen myötä avautuvaan pandemian jälkeiseen maailmaan. Pelättyä pienemmäksi jäänyt bruttokansantuotteen syöksy kääntyy ensi vuonna kasvu-uralle, mutta kasvu pysyy lähivuodet vaisuna.

Suomen talouden ennakoidaan toipuvan kriisistä hitaasti. Osaltaan tähän vaikuttaa se, että koronakriisi on koetellut ankarasti myös Suomen suurimpia kauppakumppaneita, kuten Saksaa ja Ruotsia. Toisaalta Kiinassa kasvulukemat ovat jo paremmat.