Tšekistä kotoisin oleva fysioterapeutti Jana Kocisova on tarjonnut kolmisen vuotta fysioterapia- ja hierontapalveluja Muhoksella.
Jana tuli Muhokselle vuonna 2016 miehensä ja yhden lapsensa kanssa. Hänen lihanleikkaajana toimiva aviomiehensä oli jo aikaisemmin käynyt Suomessa töissä useita kertoja.
”Mies ihastui Suomeen. Hän kysyi minulta, voimmeko muuttaa tänne. Hän tykkää suomalaisesta kulttuurista ja systeemistä.”
Jana kertoo, että ensimmäinen vuosi oli kokeilua. Miehellä palkkataso on Suomessa parempi kuin Tšekissä, Janalla palkka on samaa luokkaa. Janan aviomies on töissä Viskaalin tilalla.
”Päätimme, että voisimme jatkaa elämäämme Suomessa.”
Ihan ensimmäiseksi Jana kävi Oulussa PSK-Aikuisopistossa suomen kielen kurssin. Sinne hän pääsi TE-toimiston kautta.
Samoihin aikoihin perheeseen syntyi toinen lapsi. Jana kertoo, että vaikka Valvira hyväksyi hänen koulutuksensa, hän ei löytänyt oman alansa töitä.
Ratkaisuna hän lähti opiskelemaan hierojaksi. Hän perusti Hyvä ryhti -yrityksen, mutta alussa asiakkaita ei ollut riittävästi.
”Tšekissä fysikaalinen hoito on ilmaista. Täällä ihmiset tulevat mieluummin hierontaan.”
Pian oltiin korona-ajan kynnyksellä, ja perheeseen syntyi kolmas lapsi. Mainostuksen ansiosta asiakkaita oli alkanut olla mukavasti, mutta korona romahdutti tilanteen.
Kielitaitoa työn lomassa
Aiemminkin ulkomailla työskennellyt Jana puhuu englantia. PSK-Aikuisopiston kurssin lisäksi hän on käynyt lyhytkurssin Villa Viktorissa.
”Pitää katsoa ja kuunnella. Ei ole ollut niin vaikea oppia. Kun oppii yhden vieraan kielen, aivot osaavat keskittyä ja voi oppia myös muita kieliä.”
Janan mielestä puhuminen on ollut parasta kieliharjoittelua.
”Kyllä kielitaito riittää. Aina pystyn selvittämään ihmisten kanssa, minkälaisia oireita heillä on. Luulen, että minun kielitaitoni riittää minun asiakkailleni ja että he ovat tyytyväisiä.”
Jana varaa enemmän aikaa lääkärien päätösten lukemiseen, että ymmärtäisi ne hyvin.
Lukeminen ei ole puhumista vaikeampaa, mutta ääntämisessä on vaikeuksia a:n ja ä:n kanssa. Perheen 10-vuotiaalta koululaiselta suomen äänteet sen sijaan sujuvat.
”En kuule niissä eroa”, Jana sanoo.
Ensimmäiset kolme vuotta olivat hankalia. Maahanmuuttaja joutuu tutustumaan eri viranomaisiin, kuten Kelaan, TE-toimistoon ja yrityksen perustamiseen liittyviin tahoihin.
”Kukaan ei kertonut, mitä pitää tehdä. Oli pakko oppia itse kaikki. Vaikka ymmärsin sanat, en ymmärtänyt systeemiä.”
Valmennuspaja Tärppi oli paikka, josta Jana sai apua, vaikka hän ei ollutkaan toiminnan varsinaista kohdetyhmää. Kirjanpitäjä auttoi yrityksen perustamisessa.
Fysikaalinen hoito suosittua Tšekissä
Fysikaalisten hoitojen suhteen tilanne on Tšekissä parempi. Siellä on paljon perinteisiä kylpylöitä ja niissä ihmiset saavat aina hyvää hoitoa.
”Oli yllätys, että suomalaisen potilaan pitää kestää enemmän. Tšekissä potilas on kymmenen päivää sairaalassa. Sitten hän saa neljä viikkoa hoitoa kylpylässä. Leikkauksen jälkeen häntä ei panna yksin kotiin paperin kanssa.”
Janan asiakaskunta on vakiintunut, ja uusia asiakkaita tulee suosittelujen perusteella.
”Ihminen on kokonaisuus. Yritän löytää apua asiakkaiden ongelmiin.”
Jana tarjoaa hoitona myös spiraalistabilaatiota. Menetelmällä parannetaan selän toiminnallisuuden ongelmia ja korjataan lihasepätasapainoa.
”Se parantaa ryhtiä. Sillä voi hoitaa välilevyn pullistumia ja skolioosia. Se antaa huipputuloksia”, hän kertoo.
- Maahanmuuttajien kielenopetusta on tarjolla peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa sekä aikuisopetuksena.
- Suomea vieraana kielenä (S2) opetetaan Oulun PSK-Aikuisopistossa.
- Villa Viktor on monikulttuurikeskus. Siellä on suomen kielen opetusta sekä neuvontaa.
- Suomen kieltä voi opiskella Oulu-opistossa ja Vuolle-opistossa.
- Yleinen kielitutkinto mittaa, miten henkilö osaa käyttää vierasta kieltä käytännön tilanteissa. Todistuksella voi osoittaa kielitaitonsa.