Autoradiossa soi Irwin Goodmanin St. Pauli ja Reeperbahn. Isä kaasuttaa pikitiellä 180 kilometrin tuntivauhtia. On vuosi 1990.

Viisivuotias Krista istuu ja välillä seisoo vuotta nuoremman pikkuveljensä Mikon kanssa takapenkillä. Turvaistuimilla tai -vöillä ei ole niin väliä. Heitä naurattaa, ja pelottaakin vähän.

Isää ei paljon kotona näy. Hurjat autoajelut ovat hänen tapansa viettää aikaa lastensa kanssa.

Krista ja pikkuveli eivät ymmärrä ennen kuin vuosia myöhemmin, että itsemurhavauhti on isän tapa kiristää ja rangaista äitiä.