Analyysi: Oulun jät­ti-in­ves­toin­nit kan­nat­taa tehdä vaikka ris­kil­lä

Kaleva live: Katso pai­kal­lis­ta jal­ka­pal­loa suorana – ACO/OLS kohtaa Her­cu­lek­sen

Varkaudet: Ruo­ka­var­kaat vievät aiempaa isompia saa­lii­ta, va­ras­hä­lyt­ti­met otettu apuun

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Kult­tuu­ri­bud­jet­ti nos­tet­ta­va yhteen pro­sen­tiin

Taide- ja kulttuuriala on merkittävä työllistäen 130 000 henkilöä ja sen osuuden ollessa 3,1 prosenttia Suomen BKT:stä, mikä on enemmän kuin esimerkiksi metsätalouden tai maatalouden osuudet. Alan tekijät olivat koronan aikana tiukilla, kun heiltä evättiin toimeentulon tekemisen mahdollisuudet miltei kahden vuoden ajalta. Nyt on aika nostaa kulttuuriala ahdingosta.

OKM on työstänyt ehdotuksen, mitä taide- ja kulttuurialan vahvistamiseksi tulisi tehdä tulevalla hallituskaudella.

Nykyinen kulttuuribudjetti 0,8 prosenttia laahaa Euroopan ja muiden pohjoismaiden perässä. Vertailun vuoksi: esimerkiksi Viro käyttää kulttuuriin 2,9 prosenttia. Kulttuuribudjetti pitääkin nostaa yhteen prosenttiin.

"Taiteilijoiden apurahojen ja eläkkeiden määrää tulee lisätä ja apurahojen taso tulisi nostaa kohti suomalaista mediaanipalkkaa."

Mihin kulttuuribudjetin nostolla tähdätään? Taiteilijoiden apurahojen ja eläkkeiden määrää tulee lisätä ja apurahojen taso tulisi nostaa kohti suomalaista mediaanipalkkaa. Valtio ja kunnat tulee sitouttaa reilun taiteen periaatteisiin. Taiteilijapalkkiot tulee laajentaa museoiden lisäksi galleriakentälle.

Taiteilijapalkasta tulee tehdä kokeilu, kuitenkin niin ettei se vähennä apurahojen määrää tai vaaranna taiteellista vapautta.

Myös taiteilijoiden sosiaaliturvassa on parannettavaa. Perustulo olisi omiaan pirstaleisella alalla, jossa epäsäännöllisyys ja monenlaiset ansaintatavat ovat yleisiä.

Uusia hyvinvointialueita velvoitetaan sisällyttämään kulttuurihyvinvointi palveluihinsa.

Jatka lukemista vain _eurolla_

Tutustu kuukauden ajan, voit peruuttaa milloin vain.