Poliitikot ja päättäjät. Te päätätte toimeentulostamme, terveydestämme, koulutuksestamme. Te päätätte turvallisuudestamme ja siitä, vetääkö vientimme maailmalla. Ja monesta muusta. Te päätätte myös kulttuuristamme.
Suomea pyörittää raha, ja siihen liittyy työteko. Raha liittyy kaikkeen yhteiskunnan hyvinvointiin. Siksi on välttämätöntä, että mahdollisimman monella olisi työtä, myös kulttuurin tekijöillä. Taide, kulttuuri ja tapahtuma-ala työllisti maamme bruttokansantuotteena (BKT) noin 2,7 prosenttia koko maan työllisistä vuonna 2022 (Tilastokeskus 2023a). Vastaavasti metsätalouden osuus on noin 1,96 prosenttia ja maatalouden noin 0,75 prosenttia.
Mutta Suomea ei olisi olemassa ilman yli satavuotista itsenäisyyttämme. Itsenäisyyden takeena ei ollut raha, vaan oma kulttuuri, joka on kaikkien itsenäisten kansojen perusta. Kulttuuri on samalla oman identiteetin perusta.
Saimme itsemääräämisoikeuden ja saimme omia yhteiskunnallisia toimeenpanorakenteita. Kaikki perustui omaan tahtoomme. Kulttuurimme pohjana olivat kansalliskielemme ja yhteinen uskomus-, tarina- ja kokemushistoriamme. Niiden ruokkimana kasvoi taide ja kulttuuri: kirjallisuutemme, musiikkimme, taiteemme, arkkitehtuurimme ja kaikki muu, viihde mukaan luettuna, siis identiteetti. Saimme siihen aineksia toki muualtakin. Identiteetti ei ole umpio.
Nyt leikataan kulttuurimme saavutuksia, joita ei mitata kuutiometreinä, tonneina, hehtaareina, bitteinä ja indekseinä. Samalla näännytetään suomalaisten identiteettiä. Kulutustavara- ja hyödykealojen kuten tekniikan, luonnontieteiden, rakennusalan, kaupan, tieto- ja viestintäteknologian, sosiaali- ja terveydenalan ym. työntekijät tarvitsevat myös yksityisen identiteettinsä vahvistamista, siis kulttuuria.
Kulutustavarat ja -hyödykkeet kuluvat hetkessä ja vuosissa, kulttuurin hyöty identiteetin rakentajana ulottuu menneisyyteen ja tulevaisuuteen.
Kaikki tarvitsevat kulttuurin aineettomuutta: elämyksiä ja virikkeitä, ajattelun avartumista, tunteita, terapiaa, mielikuvitusta ja luovuutta sekä muita ihmisyyden perusaineksia, eettisyyttä ja esteettisyyttä – siis identiteettiä. Identiteetti on yksilöllistä minuutta, joka elää ja hengittää kulttuurin ajattomassa ilmastossa ottaen siitä tarvitsemansa.
Poliitikot, päättäjät. Olitte kovin innoissanne itsenäisyyspäivänä Finlandiasta ja presidentinlinnan tanssilattialla tai viihdyitte jouluna Elämäni biisi -ohjelman äärellä. Haluatte innostua niistä tulevaisuudessakin. Siksi musiikin tekijöitä kannattaa pitää leivässä. Samoin kaikkia esittäviä kulttuurialoja ja heitä, joka tuottavat kaikkien taiteiden ja viihteen teoksia, esityksiä ja elämyksiä iloksemme ja teillekin.
Muualta tulevien silmissä Suomi on sitä, mitä he tulevat kokemaan – elämyksiä. Niitä he eivät saa vientiteollisuudestamme, talouskasvustamme eikä PISA-tuloksistamme vaan värikkäästä kulttuuristamme ja lumoavasta luonnostamme. He haluavat nähdä, millaisessa kulttuuri-ilmastossa elämme, korkeakulttuurista viihteeseen. Emme mekään yleensä matkaile kauas ulkomaille niiden kulutushyödyketuotannon vuoksi, vaan kulttuuri- ja luontoelämysten takia.
Ilman politiikkaa yhteiskunta ei toimi. Mutta kestävä politiikka tarkoittaa, että vaivalla pystytettyjä rakenteita ei lähdetä tuhoamaan. Yksi niistä on taide, kulttuuri ja tapahtuma-ala. Niiden arvo nousee rahan arvon yläpuolelle ja niiden olemus on aineeton.
Sitä paitsi rahakin on aineeton asia; se on sopimus, jonka arvoa pelataan indekseillä. Itsenäisyytemme ja identiteettimme perustuivat kulttuuriin ja sen ylläpitämiseen. Se on vakioisempaa kuin raha. Se on henkistä pääomaa, joka ei koskaan menetä arvoaan ja realisoituu myös aineellisuutena ja rahana.
Yrjö Mikkonen
filosofian tohtori, käsitteellisyystutkija, vapaa kirjoittaja ja säveltäjä, Oulu