Kiertokaari haluaa lisätä tulojaan kolme miljoonaa euroa. Mikä on helpoin tapa tehdä se? Vastaus: laitetaan jokaiselle huoneistolle (71 000 kerrostalohuoneistoa), asunnolle (39 000 omakotitaloa) ja vapaa-ajan asunnolle (9 000) perusmaksu. Lähettämällä 119 000 laskua on liiketaloudellinen ongelma ratkaistu.
Tulevaisuudessa massalaskutus uusitaan ja taas on talous kunnossa. Olisipa kaikilla yritysjohtajilla yhtä yksinkertaiset ratkaisut käytössään.
Piiloverotusta? Ehdottomasti. Oulu on saavuttamassa mainetta himoverottajana (vertaa Kalevan pääkirjoitus 13.11.) ja tässä on tulossa yksi lisää. Vieläkin suurempi ongelma on se, että kysymyksessä on tulonsiirto sellaisilta asukkailta, jotka eivät ole missään asiakassuhteessa Kiertokaaren kanssa.
Ystävälläni on omakotitalo , joka ei tuota lainkaan biojätettä (he kompostoivat) ja sekajätteen kerää Hauru Oy. Hänen on kuitenkin osallistuttava ”ilmaisten” palveluiden kehittämiseen perusmaksun muodossa. Tämä vero on suhteeton tasavero ja koskettaa jokaista, ”mökin mummo” mukaan lukien.
Kiertokaaren epäonnistunut ja markkinaoikeudessa oleva aikaisempi kilpailutus ei ole saanut ratkaisuaan. Tutustuin aikoinani kilpailutuksen materiaaleihin, kirjoitin aiheesta ja sanoin Kiertokaaren toimitusjohtaja Sami Hirvoselle suoraan: ”Jos selviätte tuosta sekamelskasta ilman markkinaoikeutta, niin vaihdan sukunimeni.”
Siitä huolimatta Kiertokaari ilman mitään sopimussuhdetta on ottanut itselleen bio- ja erikoisjätteen markkinat 100-prosenttisesti, mutta seka- ja yritysjätteen kerääminen on onneksi edelleen asiakkaan päätettävissä.
Tilanne on makabeeri: Jos ostan kahvinkeittimen Prismasta, niin minun tulisi tulonsiirtona käydä viemässä vielä ”perusmaksu” Citymarkettiin heidän tuloksensa parantamiseksi, vaikka en heiltä mitään hankkinutkaan.
Suvi Maijala ja Siiri Ruokola kirjoittivat tälle palstalle aiheesta ansiokkaasti. Kiertokaarelle tästä ei saa tulla paraatimarssia kukkaroihimme. Olen ”hälyttänyt” kaikki poliittiset ryhmät ottamaan kantaa tähän asiaan.
Perusmaksu ei millään tavalla kannusta jätteen vähentämiseen, koska sitä ei ole sidottu tuotetun jätteen määrään. Ikiaikainen aiheuttamisperuste ” se, joka sotkee, se maksaa” on unohdettu täysin. Alueen jätehuoltoyrittäjät ovat hoitaneet asiakassuhteitaan kymmeniä vuosia ja Kiertokaaren ilmatilan valtaus ei ole ollut miltään osin onnistunut.
Mikä olisi oikea tapa Kiertokaaren hoitaa taloutensa tasapainoon? Vastaus: Kuten muidenkin yritysten, sillä on mahdollisuus lisätä myyntiä tai karsia kuluja. Jätehuollon ”sosialisointi” on jo nyt osoittanut pelottavat jälkensä.
Jarmo J. Husso
kaupunginvaltuutettu (kok), As Oy Oulun Liiketalon hallituksen puheenjohtaja