Oulu kantaa vuonna 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä. Samaan aikaan Oulu on viemässä eteenpäin hanketta, joka uhkaa Viinivaaran luonnontilaisia, kirkkaasti pulppuavia lähteitä Pudasjärvellä. Vaasan hallinto-oikeuden päätös sallii Oulun Vesi -liikelaitokselle laajamittaisen lähde- ja pohjaveden pumppauksen varavesijärjestelmän nimissä. Päätös nojaa vanhentuneeseen tietoon, arvioihin ja oletuksiin – ei varmuuteen.
Viinivaaran koepumppaukset on tehty vuosina 1984–2002 hajanaisesti, eri kaivoista ja jopa vuosien tauoilla. Yhtään koepumppausta ei ole tehty tilanteessa, jossa kaikki luvan sallimat vedenottamot olisivat yhtä aikaa käytössä. Silti lupa mahdollistaa 6 400 kuutiometrin vuorokausipumppauksen. Kukaan ei edelleenkään tiedä, miten Viinivaaran herkkä luonto ja yhä vapaana pulppuavat lähteet reagoivat tähän ääritilanteeseen. Pumppauksesta on vain arvioita ja tietokoneella tehtyjä mallinnoksia.
Oulun Vesi yrittää vakuuttaa, että vaikutuksia seurataan ja toimintaa voidaan tarvittaessa säätää, jos haittoja ilmenee. Valvonta on jälkikäteisvalvontaa. Yhden pumppaamon vettä voitaisiin tarvittaessa vähentää, mutta silti vuorokausimäärä ei muutu, koska vesi vedettäisiin tuolloin toisesta pumppaamosta.
Luonnontilainen lähde ei palaudu. Vesilaki kieltää lähteiden vaarantamisen juuri siksi, että vahingot ovat peruuttamattomia. Varovaisuus ei ole mielipide, vaan velvollisuus. Tässä hankkeessa varovaisuusperiaate on vaihdettu uhmakkaaseen "kyllä tämä kestää" -ajatteluun.
Myös taloudellisesti hanke on järjetön. Alkuperäiset kustannusarviot ovat vanhentuneet, ja kokonaiskustannukset nousevat jo varmasti 100 miljoonaan euroon – onko kukaan laskenut investointia ja vuosittaisia käyttökustannuksia nykyhinnoilla? Ja tämän pitäisi olla varajärjestelmä.
Oulu ei ole aidosti selvittänyt omia vaihtoehtojaan. Geologian tutkimuskeskuksen mukaan Oulun alueella on pohjavesimuodostumia, joita on tutkittu vain vähän. Useat suuret kaupungit turvaavat vesihuoltonsa pintavedellä tai tekopohjavedellä. Miksi Oulu katsoo helpommaksi ottaa veden toisen kaupungin alueelta ja siirtää riskit Pudasjärven luonnolle ja asukkaille?
Kun vahvempi toimija nojaa omaan tarpeeseensa ja sivuuttaa vastustuksen, toimintatapa muistuttaa vaarallisesti maailmalta tuttua uhmakkuutta: "me päätämme, koska voimme". Samanlaista logiikkaa olemme nähneet Putinin Venäjällä ja Trumpin politiikassa. Sen ei pitäisi kuulua suomalaiseen oikeusvaltioon eikä demokratiaan.
Hanketta vastustaa laaja joukko paikallisia asukkaita, maanomistajia, paliskunta, kalatalousalueita, järjestöjä sekä Pudasjärven kaupunki. Tätä ei voi ohittaa.
Oulun päättäjille ja asukkaille kysymys: haluaako Oulu tulla muistetuksi kulttuuripääkaupunkina, joka puolusti ainutlaatuista vesiluontoa – vai kaupunkina, joka kuivatti lähteet ja selitti jälkeenpäin, ettei riskiä osattu arvioida?
Viinivaaran lähteitä ei voi palauttaa. Tämä päätös voidaan vielä pysäyttää. Myöhemmin se on mahdotonta.
Virpi Tollander
Viinivaaralla sijaitsevan kiinteistön ja kahden lähteen osaomistaja, Helsinki