EU:n ulkoministerit tulivat maanantaina koolle Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan, ja juuri nyt paikan valinta tuntuu erityisen perustellulla.
Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan tulee pian kuluneeksi 600 päivää. Ukraina ei ole kukistunut, kiitos sen lujan maanpuolustustahdon sekä Yhdysvaltojen, EU:n ja muiden tukijoiden antaman aseavun. Viime viikkoina on kuitenkin saatu kiusallisia merkkejä siitä, että Ukrainan apua kyseenalaistetaan aiempaa voimakkaammin.
Vajaat kaksi viikkoa hämmennystä herätti Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki. Hänen mukaansa Puola aikoo aseistaa vastedes itseään sen sijaan että lähettäisi aseita Ukrainaan. Näihin asti Puola on ollut Ukrainan tärkeimpiä auttajia.
Viime viikonloppuna Ukrainan toisen rajanaapurin Slovakian vaalivoittajaksi nousi vasemmistopopulisti Robert Fico, joka on kuuluttanut loppua Ukrainaan annettavalle sotilasavulle. "Ei yhtäkään ammuserää enää", hän ilmoitti ennen vaaleja.
Ficoa on luonnehdittu Venäjä-mieliseksi, ja riippumatta siitä, kuinka syvään hän Putinia lopulta kumartaa, jo puheet Slovakian sotilasavun katkaisusta Ukrainalle ovat Kremlille puhdasta mannaa.
Kolmas iso epävarmuustekijä liittyy Yhdysvaltain tuleviin presidentinvaaleihin, jotka käydään ensi vuoden marraskuussa. Donald Trump on vahvoilla republikaanien ehdokkaaksi ja tuoreen mielipidemittauksen mukaan hän myös päihittäisi demokraattien Joe Bidenin.
Trump on julistanut, että voi lopettaa sodan Ukrainassa yhdessä päivässä – kertomatta millä rauhanehdoilla. Ukrainan kannalta nuo puheet ovat juuri siksi pahaenteisiä, etenkin kun tiedossa on Trumpin ihaileva suhtautuminen Venäjän johtajaan Vladimir Putiniin.
Nyt Putin pyrkinee kaikin keinoin pitämään sotaa käynnissä Yhdysvaltain mahdolliseen presidentinvaihdokseen saakka.
Trump on arvaamaton, eikä hänen päätöksiään mahdollisena presidenttinä voi Putinkaan tietää. Kasvavaa epävarmuutta Ukrainan tukijajoukkoon Trumpin voitto joka tapauksessa merkitsisi.
Synkkiä merkkejä siis on ilmassa, mutta mitä lopulta tapahtuu, voi olla oma tarinansa. Etenkin Puolan kohdalla lipeäminen Ukrainan tukijoiden joukosta on kaikkea muuta kuin todennäköistä. Puolan presidentin Andrzej Dudan mukaan kyse on nyt vain siitä, ettei Puola lähetä Ukrainaan uusimpia, maan omien asevoimien modernisointiin tarkoitettuja aseita.
Puolan välit Venäjään ovat kroonisesti tulehtuneet ja sen on perustellusti huolehdittava myös omasta puolustuskyvystään.
Slovakian on puolestaan sanottu jo ammentaneen Ukrainan hyväksi sen sotilasavun, josta Ukraina eniten hyötyy. Humanitaarista apua Ukrainaan Fico on luvannut vastakin antaa. Eikä sanottua ole vielä sekään, että Ficosta edes tulee Slovakian pääministeri.
Ilmassa olevat uhkatekijät asettavat nyt vaatimuksia ennen kaikkea EU:lle. Sen on yksiselitteisesti ja horjumatta pysyttävä Ukrainan tukena. Venäjän voitto Ukrainassa merkitsisi Euroopassa pitkää epävarmuuden ja uuden sodan uhan aikakautta, varjon laskeutumista koko maanosan ylle.