Paavo Luomalan kohdalla kuolema kävi kaksi kertaa tosi lähellä. Talvisotaa hän seurasi vielä naapurissa radiouutisista, mutta asemasodan ajan hän vietti Kannaksella "maanpäällisessä helvetissä".
18-vuotias alokas vietiin kohta palvelukseen astumisen jälkeen Kannakselle, ja ensimmäinen loma koitti vasta seitsemän kuukauden kuluttua. Siihen mennessä mies oli saanut jo läheltä piti -osuman, sillä venäläisten piiskatykki niitti maisemaa Karhumäen pohjoispuolella ja yksi ammus osui Luomalan periskooppiin.