Psykologiliitto on ollut alusta asti huolissaan koulupsykologien ja -kuraattoreiden siirtymisestä hyvinvointialueiden työntekijöiksi. Toivomuksena olisi ollut, että järjestämis- ja tuottamisvastuu säilyy koulun tai oppilaitoksen sijaintikunnalla.
Psykologiliitto onkin muistuttanut, että tärkeintä opiskeluhuollon palvelujen järjestämisessä on, että ne toteutuvat lähipalveluna kouluilla ja oppilaitoksissa.
Koulupsykologin tulisi olla osa koulukohtaista oppilashuoltoryhmää. Tiedonkulun eri ammattilaisten välillä tulisi olla saumatonta ja kaikilla tulisi olla omat selkeät roolinsa moniammatillisessa yhteistyössä.
Tällä hetkellä hyvinvointialueen sisällä koulut ovat kuitenkin keskenään eri asemassa. Maakunnan pienissä kouluissa psykologiresurssi on vain nimellinen, eikä psykologin nimeä aina edes löydy koulun henkilökunnan joukosta.
Esimerkiksi Siikalatvan kunnalle Pohde on osoittanut koulupsykologin palvelua kolmen oppilaan tutkimusten verran/lukukausi. Tutkimuksissa vanhempien tulee kuljettaa lapsensa naapurikuntaan, Kärsämäelle.
Koulun henkilökunnalta puuttuu lähes kokonaan mahdollisuus konsultoida koulupsykologia oppilaiden asioissa, eikä psykologi ole mukana päättämässä esimerkiksi oppilaan tukitoimista koululla. Siikalatvalla sote-palveluita tuottava Mehiläinen on tarjonnut Pohteelle psykologin työpanosta, mutta hyvinvointialue on siitä kieltäytynyt.
Myös Pohteen oma tarkastuslautakunta on raportoinut, että psykologi- ja kuraattoripalvelujen saatavuus ei ole tällä hetkellä lainsäädännön vaatimalla tasolla ja palvelut eivät vastaa kasvanutta palvelun tarvetta.
Yksi syy nykytilanteeseen on varmasti pula pätevistä psykologeista. Pitkien etäisyyksien maakunnat eivät myöskään houkuttele työntekijöitä. Jatkossa hyvinvointialueen on varmistettava, että koulupsykologi näkyy ja työskentelee kouluilla. Oppimisen haasteet on tärkeä tunnistaa varhaisessa vaiheessa, jotta oppilas saa tarvittavan tuen, ja opiskelu sujuu jouhevasti.
Johanna Juntunen
terveydenhoitaja, Pyhäntä