Koulunkäynninohjaaja on kasvattaja, tukija, tiimipari, sylittäjä, lohduttaja. Me olemme kasvatuksen ja ohjauksen ammattilaisia ja tärkeä osa suomalaista koulujärjestelmää. Näkyykö tämä kuitenkaan työmme arvostuksessa?
Suurin osa esihenkilöistä on onneksi jo sisäistänyt koulunkäynninohjaajien työnkuvan ja merkityksen. Arvostus – tai arvostamattomuus – tulee kuitenkin vastaan monissa tilanteissa koulujen arjessa. Pidetäänkö myös ohjaajille kehityskeskustelut? Onko koulunkäynninohjaajan työpanos niin arvokasta, että sairaustapauksissa hoidetaan paikalle sijainen?
Otetaanko ohjaajat mukaan oppilaspalavereihin vanhempien kanssa? Tietääkö koulun muu henkilökunta ylipäänsä, mikä on koulunkäynninohjaajan työnkuva?
Koronapandemian puhjettua oli järkyttävää huomata, miten vähättelevästi koulunkäynninohjaajien työhön suhtauduttiin.