Tänä viikonloppuna monessa kodissa juhlitaan todistuksia, valmistumisia ja huikeita saavutuksia – ja aivan syystä. Onnea teille kaikille, jotka saatte nyt tunnustusta kovasta työstä!
Mutta haluan hetken pysähtyä niiden nuorten kohdalle, joille tämä päivä ei tunnu juhlalta.
Oma koulutieni ei ollut mutkaton. Olin vilkas ja yliaktiivinen, enkä löytänyt lukiossa opiskelun paloa. Vanhempani olivat kovasti töissä, eikä heillä ollut aikaa tai resursseja paimentaa teini-ikäisen opiskelumotivaatiota.
Pääsin kyllä lukioon – mutta en saanut siitä kiinni. Toukokuun lopussa kotiin kannettiin parit ehdot, kerran jäin luokalle, ja ylioppilaskokeista sain ensin pari kertaa hylätyt ja vasta armeijan jälkeen oltuani jo vuoden töissä sen nipin napin läpäisin.
Kevätjuhlat ja kaverien valmistujaiset eivät tuntuneet miltään – päinvastoin, teki mieli kadota kesätöihin, pois keskusteluista. Halusin tehdä työni hyvin ja saada kehuja sieltä. Se toi iloa ja tunnetta siitä, että jossain olen hyvä.
Vasta myöhemmin ymmärsin, kuinka raskasta tuo aika oli, ja kuinka tärkeää olisi ollut kuulla, että kaikki kyllä järjestyy. Siksi haluan sanoa nyt sinulle, jolla tänään ei ole syytä juhlia: Todistus ei määritä sinua. Eikä se kerro koko tarinaa.
Minulle vanhemmat aina sanoivat: ”Kyllä kaikille paikka löytyy, ja opiskella voi myöhemminkin.” Se piti paikkansa. Olen kouluttautunut töiden ohessa ja pärjännyt hyvin elämässä, vaikka alku ei ollutkaan kiiltokuva.
Sinä riität. Ja kyllä sinullekin löytyy oma polku!
Ihanaa ja rauhallista kesälomaa kaikille nuorille – erityisesti teille, joita tänään vähän kirpaisee.
Aki Keisu
auktorisoitu yritysvälittäjä (AYV), eMBA, Oulu