Koulukodeissa kaivataan muutoksia lastensuojelulakiin, jotta niillä olisi nykyistä paremmat työkalut hoitaa yhä haastavampia lapsia ja nuoria. Aihe nousi pinnalle sunnuntaina, kun Kaleva uutisoi muhoslaisesta Pohjolakodista löytyneen yllätystarkastuksessa laittomia, mielivaltaisia ja nöyryyttäviä käytäntöjä.
Laitoksiin sijoitetuista yli 13-vuotiaista lapsista osa tarvitsee hyvin paljon tukea ja apua henkilökunnalta, kun taas toisilla elämäntilanne on parempi. Silti heitä kaikkia koskee sama lastensuojelulaki eli esimerkiksi erilaisia rajoitustoimenpiteitä käytetään heihin samojen pelisääntöjen mukaan.
Rajoitustoimenpiteet ovat keinoja, joilla puututaan lapselle lailla turvattuihin perusoikeuksiin. Niihin lasketaan muun muassa eristäminen, kiinnipitäminen ja niin sanottu henkilöntarkastus eli yllä olevien vaatteiden tutkiminen.
Valtion koulukotitoiminnasta vastaava johtaja Matti Salminen katsoo, että tietyissä rajatuissa koulukodeissa pitäisi voida määrätä lapsi tarvittaessa erityisen huolenpidon yksikköön eli moniammatilliseen hoitoon ja huolenpitoon pidemmäksi aikaa kuin nykylain sallimaksi 90 vuorokaudeksi.
– Osa nuorista on aggressiivisia, rikollisia tai psyykkisesti voimakkaasti oireilevia nuoria, jotka karkailevat. Jotta heitä pystyttäisiin hoitamaan, pitäisi heidät voida saada pitää erityisen huolenpidon piirissä pidempäänkin.
Salminen haluaisi myös mahdollisuuden pakkolääkitä poikkeustilanteessa hankalimmat nuoret. Hänen mielestään tämä tulisi olla mahdollista rajatussa joukossa laitoksia, joissa pystytään tuottamaan lastensuojelun ja terveydenhuollon integroitua palvelua ja joissa on vakinaista terveydenhuollon henkilöstöä, lääkäri ja hoitajia.
– Väkivaltaiset ja riehuvat nuoret pitäisi voida rauhoittaa edes jotenkin.
Suusta löytyi lasinpalasia ja niittejä
Muhoslaista Pohjolakotia ylläpitävän Nuorten Ystävien kehitysjohtajan Mikko Orasen mielestä vaikeimpia nuoria hoitavien koulukotien pitäisi voida myös riisuttaa päihdeongelmainen lapsi alasti ja tutkia hänen onkalonsa eli tutkia suu ja muut vartalon paikat, joihin hän voi kätkeä erilaisia esineitä.
– Vaikeimmissa huumekoukuissa olevat nuoret voivat olla mukana huumausaineiden kaupankäynnissä. He käyttävät kaikki mahdolliset keinot aineiden salakuljettamiseksi laitoksiin.
Limingan koulutuskeskuksen johtaja Teija Tuuliainen yhtyy vaatimukseen onkaloiden tutkimismahdollisuudesta.
Hän kertoo, että lapsilta on vuosien varrella löytynyt esimerkiksi mattoveitsiä, puukkoja, tikareita, ruiskuja ja neuloja.
– Pikkuhousunsuojiin on kätketty muun muassa lasinpalasia. Takapuoleen on piilotettu kännyköitä ja kuljetettu laitokseen. Myös suusta on löytynyt lasinpalasia ja niittejä.
Nuori voi vahingoittaa näillä esineillä itseään tai muita. Johtajan mielestä ongelmanuoria hoitavilla lastensuojelulaitoksilla pitäisi olla laissa turvatut keinot varmistaa sijoitetun nuoren, muiden nuorten ja itsensä turvallisuus.
– Meidän tulisi voida varmistaa, ettei laitoksen kuljeteta päihteitä tai vahingoittamiseen soveltuvia esineitä.
Tuuliainen haluaisi laitoksille myös mahdollisuuden ottaa lapsilta haltuun tupakat, sähkötupakkatuotteet ja nuuska sekä rajoittaa nuorten liikkumista laitoksen johtajan päätöksellä pidemmäksi ajaksi kuin lain nykyisin sallimaksi viikoksi.
Hän huomauttaa, että nuorten kiinnipitotilanteet ovat todella vaativia ja raskaita työntekijöille. Lastensuojelulain mukaan he eivät saa käyttää kiinnipitotilanteessa mitään välineitä, kuten pehmentävää mattoa tai lepositeitä.
– Joskus tilanteissa pitäisi olla mahdollisuus käyttää harkitusti esimerkiksi lepositeitä.
Johtaja pitää nykyistä lastensuojelulakia kokonaisuudessaan epäselvänä ja tulkinnanvaraisena.
– Kun laitoksiimme tehdään erilaisia tarkastuksia, tarkastajien lakimiestensä tulkinnoista riippuu se, millaisia ohjeistuksia meille tulee ja miten rajoitustoimenpiteitä pitäisi toteuttaa.
Samoja keinoja kuin kodeissakin
Salminen, Oranen ja Tuuliainen ovat tyytyväisiä siihen, että lastensuojelulain kehitystyössä on heidän mielestään yritetty ottaa huomioon koulukotienkin näkökulmaa.
Erityisen ilahduttavaa on heistä se, että uudessa laissa on tehty entistä selvempi raja kasvatuksellisten rajoittamiskeinojen ja päätöksentekoa edellyttävien rajoittamistoimien välillä.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että koulukodeissakin voidaan jatkossa sallia käytettävän enemmän samanlaisia tavanomaisia kasvatuksellisia rajoittamiskeinoja kuin muidenkin, kotonaan asuvien nuorten kohdalla ilman, että se tulkitaan rajoittamistoimenpiteeksi.
Orasen mukaan uudistus voi mahdollistaa esimerkiksi sen, että puhelimet voisi ottaa yöksi laitoslapsilta pois tai komentaa kiihtyneen nuoren vähäksi aikaa rauhoittumaan omaan huoneeseensa ilman, että tästä tehdään erillinen rajoituspäätös.
– Kaikki lapsen tai nuoren toimintaan puuttuminen ei ole rajoitustoimenpiteitä. Nykyisin sen rima on todella alhaalla ja käynnistää byrokratian välittömästi. Se aika on kaikki pois vuorovaikutus- ja hoitotyöstä lasten ja nuorten kanssa.
Lausuntokierroksella olevassa lakiehdotuksessa uudeksi lastensuojelulaiksi esitetään, että sijaishuoltoon sijoitetun eli esimerkiksi koulukotilapsen kehon ulkoinen tarkastaminen tulisi mahdolliseksi.
Päihdeongelmaisen koulukotilapsen voisi riisuttaa alasti lähinnä silloin, jos on perusteltuja syitä epäillä hänen kätkeneen päihdyttäviä aineita vaatteisiinsa. Tämä edellyttäisi aina sitä, että sijaishuollon tarkoituksena on päihdekatkaisu.
Lue keskiviikon Kalevasta, aiotaanko onkaloiden tutkiminen sallia.