Kasvitieteellisen puutarhan ulkoalueet ovat avoinna joka päivä 8-20. Kasvihuoneet ti-pe klo 8-15 sekä la ja su klo 12-15.
Kevään ensimmäisiä puuhia haravoimisen jälkeen on aloittaa rikkaruohojen kitkeminen. "Niin kauan kuin maassa on kevään kosteutta, rikkaruohotkin lähtevät kevyesti nykäisemällä. Ovat tosi löysässä, mutta juhannuksena ovat jo tiukassa", neuvoo ylipuutarhuri Tuomas Kauppila Oulun yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta.
Kevät on jo sen verran pitkällä, että esimerkiksi omenapuille ei voi tehdä enää suuria leikkauksia. Pieniä korjausleikkauksia voi tehdä kuitenkin pitkin kesää.
Typpipitoisella lannoitteella saadaan kasvu kunnolla käyntiin. Viime talvena ainakin Oulun alueella ovat nurmikot kärsineet pahoin jääpoltteesta. Paikattavista kohdista maa rikotaan ja päälle levitetään kerros multaa ja se tasataan haravalla. Kun siemenet on levitetty, ne haravoidaan kevyesti multaan. Kylvöstä pitää kastella kunnes siemenet itävät.
Jos sammal yrittää vallata nurmikkoa, voi yrittää kalkita maata. Sammaleet viihtyvät happamassa ja nurmikko kalkitussa maassa. Tiivistynyttä maata voi myös elvyttää rikkomalla kevyesti maanpintaa ja parantamalla ilmanvaihtoa. Nurmikolle voi myös levittää vähän hiekkaa lannoitteen lisäksi.
Kun kevään peruspuuhat on tehty, voi alkaa suunnitella perennapenkkien uusia istutuksia. Mainio paikka on käydä tutustumassa etukäteen Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan valmiisiin istutuksiin. Sen jälkeen on helpompi hankkia kauppapuutarhoista sopivia taimia omalle pihalle. Toki osa kasveista on sellaisia, mitä ei hevin löydä kauppapuutarhoista.
Nyt siellä ovat parhaimmillaan kevään ensimmäiset kukkijat, scillat, esikot, kylmäkukat, mukulaleinikit ja varhain kukkivat kullerolajit. Narsissit eivät ole vielä avautuneet, mutta tulppaaneja on kukassa.
Retki kasvitieteelliseen puutarhaan kannattaa aina. Seuraavaksi voi ihailla keskikesän kukkijoita ja syksyllä ovat vuorossa viimeiset puutarhan väriläikät.
Maanpeitekasvit aloittavat kevään sipulikasvien ja ensimmäisten perennojen kanssa puutarhan kesän. Havujen lisäksi monet perennat sopivat maanpeitekasveiksi. Ne ovat myös ekologinen vaihtoehto kattaa penkkejä. Makuasia on, pitääkö hake- ja kuorikatteita kauniina vai valitseeko maanpeitekasveja, joilla syntyy kaunis tiivis vihreä matto.
"Maanpeitekasveista voi kysyä, osaavatko ja uskaltavatko ihmiset käyttää niitä oikein. Tietenkin niitä voi käyttää kukkapenkeissä, mutta ne ovat parhaimmillaan puiden ja pensaiden juurille", muistuttaa Kauppila.
"Pienilläkin pihoilla suositaan kiveä ja istutusalueet katetaan elottomalla hakkeella tai kivellä. Olisi parempi, jos kiveen yhdistettäisiin jotakin elävää kuten maanpeitekasveja", Kauppila suosittelee.
Maanpeitekasvit ovat helppohoitoisia. Alkuvaiheessa pitää vain huolehtia, etteivät rikkakasvit pääse valloilleen. Kuolleet lehdet saavat jäädä niiden alle. "Ne maatuvat kesän mittaan. Vain kuivat kasvien osat ja lehdet otetaan niiden päältä pois."
Maanpeitekasveja voi helposti jakaa. Paras aika on joko nyt keväällä, jolloin pitää huolehtia taimien kastelusta tai syksyllä elokuussa. Esimerkiksi grönlannin hanhikki leviää tiiviiksi matoksi, josta saa jakamalla herkästi yhdestä neliöstä 3-4 neliötä.
Puhtia puutarhasta ja puistosta on 23.-24.5. vietettävien Puutarhapäivien teema. Puutarha-alan yhdistykset, yritykset ja muut toimijat järjestävät eri puolilla maata puutarhatapahtumia.
Lauantaina Aleniuksen puutarha Oulussa tarjoaa pihasuunnittelijoiden neuvoja ja Kempeleen 4H-yhdistys järjestää perennojen vaihtopäivän kauppakeskus Zeppelinin piha-alueella. Särkän perennataimisto Raahessa esittelee kauden uutuuskasveja ja tarjoaa jo pullakahveja perjantaina.