As Oy Koskenniskan Majakka. Kasarmintie 25, Koskenniska. Arkkitehtitoimisto Huttu-Hiltunen Oy, Hartela-Forum Oy.
Koskenniskan kerrostaloja on rakennettu jo vuosia. Nyt on edetty viimeisiin taloihin, jotka nousevat joelta katsoen takariviin. Arvostettu jokinäkymä tarjoutuu näistäkin rakennuksista, sillä talot on sijoitettu aina eturivin aukkopaikkojen kohdalle.
Nämä uudet talot ovat pienehköjä, kussakin kerroksessa on vain 3-4 asuntoa. Kuten muutkin Koskenniskan kerrostalot, nämäkin ovat pohjaltaan hivenen kiilamaisia kärjen osoittaessa kohti jokea.
Tällä tavoin jokinäkymä pystytään tarjoamaan mahdollisimman avarana mahdollisimman moneen asuntoon. Samalla talot myös kapenevat ylöspäin, mikä vähentää melko korkeiden talojen varjostusta piha-alueilla.
Sijainti herättää kiinnostuksen tutkailla talon parasta antia, mitä tuntuu luontevalta hakea ylimpien kerrosten suurimmista huoneistoista. Näiden asuntojen hintalappu, yli puoli miljoonaa euroa, herättääkin mielenkiinnon. Moni rakentaa komean omakotitalon tuolla summalla ja useimmalla siitä jää vielä ylikin.
Suolainen neliöhinta liittyy tässä talossa nimenomaan ylimpään eli kuudenteen kerrokseen. Täsmälleen samanlaisia huoneistoja ei alempana ole, samankokoisia tosin on neloskerroksessa. Niissä neliöhinta on maltillisempi, 70 prosenttia ylimmän kerroksen hinnasta.
Myös pienempien kolmioiden hinta nousee viidennestä kuudenteen kerrokseen kolmanneksella.
Jokinäkymien ja ylimmän kerroksen hinnoittelun luulisi herättävän mielenkiintoa vaikkapa rautasillan toisella puolella. Pikku-Moskovaksikin kutsuttu elementtikerrostalojen jyhkeä ryhmä on nauttinut asukkaidensa arvostusta, mitä ohikulkijan on joskus vaikea ymmärtää.
Asunnoissa on kuitenkin hyvät pohjaratkaisut; onkin jännittävää nähdä, millä hinnoilla siellä seuraavaksi yläkerrosten asuntoja laitetaan myyntiin.
Majakan neljän huoneen asunto on muodoltaan mielenkiintoisen pitkulainen. Olohuone parvekkeineen suuntautuu jokimaisemaan ohi päädyssä sijaitsevan päämakuuhuoneen. Eteläpäädyssä on keittiön takana kaksi pienempää makuuhuonetta. Asuntoon on helppo kuvitella vanhemmat ja kaksi lasta.
Sisäänkäynti tapahtuu oikeaoppisesti asunnon keskeltä. Keittiö ja olohuone toimivat kulkureitteinä, joten käytäviin ei neliöitä ole kulutettu. Eteinen on kompakti, kaappi- ja naulakkotilaa on perheasunnolle kuitenkin niukanlaisesti. Vaatehuonettakaan ei ole tässä tukena.
Olohuone on väljä. Päämakuuhuone on suorastaan valtava, yli 20-neliöinen. Jokimaisemaan avautuvat näkymät ja käynti parvekkeelle tuovat juhlavuutta. Yhdessä olohuone ja päämakuhuone vastaavat melkein puolta koko asunnon neliöistä.
Keittiö on puolestaan yllättävän vaatimaton. Ruokapöytä on omalle väelle riittävä, suurta vierasjoukkoa ei tässä kestitä. Lastenhuoneiden ovet aukeavat keittiöön hankalan tuntuisesti.
Liesisaareke liitetään usein paremman luokan asumiseen; se kaipaisi kuitenkin tuekseen lisää kalusteita seinustalle. Pesupöytä ja kylmäsäilytys ovat keittiön perällä kovin ahtaasti.
Märkätilojen mitoitus on reilu, yhdeksän neliön pesuhuone on harvinaisuus. Jos pesuhuone ja sauna vaihtaisivat paikkaa, kulku voisi eteisen sijasta tapahtua pienestä väliköstä olo- ja makuuhuoneen välistä. Näin saunasta pääsisi luontevasti jäähdyttelemään jokimaiseman äärelle.
Samalla tarjoutuisi mahdollisuus sijoittaa lastenhuoneiden väliin asemoitu wc eteisen yhteyteen. Suora yhteys lastenhuoneista vessaan lienee lopulta melko merkityksetön, kenties ehkä häiritseväkin. WC-ovea ei tässä tapauksessa voi suunnata yhteisiin tiloihin; ovi avautuisi suoraan ruokailutilaan.
Sinällään lastenhuoneet ovat oikeastaan hauskatkin; pieni eteiskäytävä komeroineen tuo yksityisyyttä ja oman pesän tuntua. Varsin hieno lisä on oma, aurinkoinen parveke; sille tulee leikkitilana varmastikin monessa perheessä käyttöä.
Jouko Kunnas