Ko­ro­na­vi­rus pi­de­tään eril­lään Tehyn ja Superin tes-neu­vot­te­luis­ta – "Jos virus iskee mas­sii­vi­se­na, meillä on ter­vey­den­huol­to­la­ki, joka määrää olemaan töissä"

Sosiaali- ja terveysministeriö tapasi liittojen edustajat. Ammattiliitot ja ministeriö vakuuttavat, että sairaat hoidetaan myös silloin, jos hoitajat menevät lakkoon.

Hoitoalan neuvotteluille asetettu aikaraja umpeutuu maaliskuun lopussa. Neuvottelupöydässä istuvat muun muassa Tehyn Else-Mai Kirvesniemi (vas.) ja Kuntatyönantajien Markku Jalosen kanssa kättelevä Millariikka Rytkönen.
Hoitoalan neuvotteluille asetettu aikaraja umpeutuu maaliskuun lopussa. Neuvottelupöydässä istuvat muun muassa Tehyn Else-Mai Kirvesniemi (vas.) ja Kuntatyönantajien Markku Jalosen kanssa kättelevä Millariikka Rytkönen.
Kuva: Joel Maisalmi

Sosiaali- ja terveysministeriö tapasi liittojen edustajat. Ammattiliitot ja ministeriö vakuuttavat, että sairaat hoidetaan myös silloin, jos hoitajat menevät lakkoon.

Työehtosopimusneuvotteluja käyvät Tehy ja SuPer vakuuttavat, että kaikkien huulilla oleva koronavirus ei heijastu neuvotteluihin.

– Asialla ei ole vaikutusta neuvottelujen kulkuun. Tilanne toki osoittaa varsin selkeästi sen, miten vaativaa työtä ja millaisissa olosuhteissa koulutettu hoitohenkilöstö työtään tekee ihan normaalissa arjessakin, Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi sanoo.

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan tes-neuvottelut ja koronavirus ovat kaksi eri asiaa, eikä koronavirusta pidä sotkea meneillään oleviin hoitoalan neuvotteluihin.

– En niputtaisi näitä kahta asiaa. Katsotaan askel askeleelta, miten korona saadaan taltutettua ja miten me edistymme neuvotteluissa, Paavola toteaa.

Sairaat hoidetaan mahdollisen lakon aikanakin

Entä jos Suomeen iskee koronaepidemia ja hoitajat ajautuvat lakkoon?

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoo, että ministeriö on tavannut terveydenhuollon ammattijärjestöjen edustajat perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) johdolla viime viikolla.

– Keskustelussa todettiin, että koronavirus ja siihen liittyvät mahdolliset hoitotoimet sekä mahdollinen lakko työtaistelutoimena ovat kaksi eri asiaa, eikä näitä pidä sekoittaa, Varhila kertoo.

– Yhteisesti järjestöt totesivat, että sairaat hoidetaan. Tarkoitus on jatkossakin keskustella ammattijärjestöjen kanssa korona virustilanteen kehittymisestä.

Superin Silja Paavola on haluton ennakoimaan työtaistelutoimien todennäköisyyttä ja koronan vaikutusta siihen.

– Nyt on vielä ihan liian aikaista sanoa. Meillä on kaiken maailman velvoitteet työntekoon silloin, kun on joku epidemia. Jos koronavirus iskee massiivisena, meillä on terveydenhuoltolaki, joka määrää olemaan tiettyinä aikoina töissä ja sitten katsotaan, miten neuvottelut muutoin etenevät.

Kirvesniemikään ei halua spekuloida lakon mahdollisuudella.

– Pyrimme siihen, että sopimus saadaan aikaan neuvottelupöydässä maaliskuun loppuun mennessä.

Neuvottelut tiivistyvät kuun loppua kohti

Itse neuvotteluissa pöydällä on Paavolan mukaan toistaiseksi vain "pieniä asioita".

– Osapuolet ovat tuoneet pöytään sen, mitä halutaan. Nyt käydään keskusteluita siitä, mikä on helpointa. Vielä ollaan niin kaukana päämäärästä, että täytyy maltilla odottaa maaliskuun etenemistä.

Else-Mai Kirvesniemi sanoo samaa.

– Toistaiseksi olemme vielä varsin kaukana sopimuksesta. Arvioisin, että neuvottelut tiivistyvät kuun loppua kohti.

Hoitajaliittojen vaatimukset ennkoivat vaikeita neuvotteluita

Neuvotteluista on ennakoitu erittäin vaikeita, sillä Tehy ja SuPer vaativat hoitoalalle vähintään vientialoja vastaavaa palkankorotusta.

Lisäksi vaaditaan naisvaltaisen sotealan tehtäväkohtaisten palkkojen nostoa 1,8 prosenttiyksikköä miesvaltaisten alojen palkkoja enemmän joka vuosi kymmenen vuoden ajan.

Kuntatyönantajien mukaan kyseinen tasa-arvo-ohjelma olisi kuntataloudellisesti vaikea. Se maksaisi kunnille kahdeksan miljardia euroa ylimääräistä kymmenen vuoden aikana.

Tehy ja SuPer huutavat valtiota apuun. Liittojen mukaan valtion pitäisi osoittaa palkankorotuksiin vaadittavat 100–150 miljoonaa vuosittain 2019–2029.

Liittojen mukaan riskinä on koulutettujen hoitajien alanvaihto. Hoiva-alalla on työvoimapulaa.

Työntekijäliitot ovat myös sitä mieltä, että kuntien kikyt on talkoiltu.

Tavoitteena sote-sopimus

SuPer ja Tehy vaativat hoitoalalle vähintään vientialoja vastaavaa palkankorotusta.

Liitot vaativat myös palkkaohjelmaa, jonka mukaan sote-alan ja varhaiskasvatuksen hoitajien palkkoja korotettaisiin 1,8 % vuodessa 10 seuraavan vuoden aikana. Tähän tasa-arvo-ohjelmaan haetaan rahoitusta valtiolta.

Liitot ajavat myös kilpailukykysopimuksen tuoman palkattoman työajan pidennyksen eli ns. kiky-tuntien poistamista.

Kuntatyönantajat on puolestaan laskenut, että ilman kiky-tunteja kuntiin ja kuntayhtymiin tarvittaisiin yli 5 000 työntekijää lisää, jos halutaan sama työpanos.

Kunta-alalle liitot tavoittelevat omaa alakohtaista työehtosopimusta, niin sanottua sote-sopimusta, jotta alan työehtoja ja -oloja voitaisiin edistää tehokkaammin kuin nykyisessä sopimusjärjestelmässä.

Neuvotteluille asetettu aikaraja umpeutuu maaliskuun lopussa.