Korona sai kir­jas­to­jen asiak­kaat verk­ko­me­dian pariin – Poh­jois-Poh­jan­maal­la ja Kai­nuus­sa teks­ti­muo­tois­ten e-kir­jo­jen lai­naa­mi­nen yli kak­sin­ker­tais­tui en­sim­mäi­sen sul­ku­kuu­kau­den aikana

Hittituotteina kotimaiset aikakauslehdet ja äänikirjat

Fyysiset kirjastot sulkivat ovensa koronavirusrajoitusten vuoksi keväällä, minkä myötä kirjaston sähköisten aineistojen lainausmäärät nousivat huomattavasti. Kuvituskuva.
Fyysiset kirjastot sulkivat ovensa koronavirusrajoitusten vuoksi keväällä, minkä myötä kirjaston sähköisten aineistojen lainausmäärät nousivat huomattavasti. Kuvituskuva.
Kuva: Teija Soini

Kirjastojen verkkomedian kysyntä pomppasi ennätyslukuihin koronasulun aikana. E-aineisto on jo niin suosittua, että kirjastojen ostamat käyttölisenssit eivät aina riitä kattamaan kysyntää.

Kun kirjastot sulkivat ovensa maaliskuun puolivälissä, lainaajien vaihtoehdoksi jäi omilla laitteilla etäluettava digimedia. Sähkökirjojen ja verkkolehtien lainausluvut nousivatkin kymmenillä prosenteilla monessa kirjastossa.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tekstimuotoisten e-kirjojen lainaaminen yli kaksinkertaistui ensimmäisenä sulkukuukautena, äänikirjojen kuuntelu kasvoi yli puolella ja kotimaisia aikakauslehtiä luettiin 70 prosenttia enemmän.

Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastokimpassa eli kirjastojen yhteenliittymässä hittituotteeksi nousivat kotimaiset aikakauslehdet. Kun näitä eMagz-palvelun lehtiä luetaan etänä normaalisti 30 000 kertaa kuussa, toukokuussa niitä luettiin runsaat 120 000 kertaa. Lisäksi lehtiä yritettiin päästä lukemaan liki 60 000 kertaa, mutta ei käyttörajoituksen takia onnistuttu.

– Digimedian merkitys on kasvanut asiakkaille. Kirjastot seuraavat, miten e-aineistojen kuten lehtien lukeminen kotoa käsin kehittyy nyt, kun niitä on opittu lainaamaan enemmän, sanoo suunnittelija Marja Hjelt Yleisten kirjastojen konsortiosta.

Kysyntää siis riittää, mutta kirjastojen budjetit rajoittavat käyttölisenssien ostamista. Jos digiaineistojen suosio kuitenkin edelleen kasvaa, esille nousee tarve hankkia lisää lukuoikeuksia.

Tarjonta vaihtelee

Etäkäyttöisen digiaineiston valikoima vaihtelee suuresti.

– Monella kirjastolla on käytössä useampi palveluntarjoaja, osalla vain yksi. Pienimmistä sähkökirjakokoelmista löytyy parisataa teosta, isoimmista kymmeniätuhansia.

Esimerkiksi kotimaiset aikakauslehdet kuuluvat toistaiseksi vasta yhdeksän kirjastokimpan tarjontaan, kun kimppoja on kaikkiaan 30.

Tätä useammalla kimpalla on tarjolla kansainvälinen lehtipalvelu PressReader, josta löytyy yli 7 000 ulkomaista sanoma- ja aikakauslehteä.

Myös videopalvelut Viddla ja Kirjastokino ovat saaneet lisää käyttäjiä. Molemmissa on noin 500 elokuvan kokoelma.

– Asiakaspalautteen perusteella elokuvat kiinnostavat, mutta tarjonnan pitää olla laadukasta, Hjelt sanoo. Hän kaipaa lisää valtavirrasta poikkeavaa ja elokuvafestivaaleilla palkittua indie-elokuvaa tai toisaalta Hollywood-huumaa.