Kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen tarve kasvaa lä­hi­tu­le­vai­suu­des­sa – ”Suurin osa tut­kin­non suo­rit­ta­neis­ta työl­lis­tyy heti val­mis­tut­tuaan”

Ammattikorkeakoulussa opiskelu on oppija- ja työelämälähtöistä sekä opiskelijan osaamistarpeet huomioon ottavaa. Hakuaika suomenkielisiin AMK- ja YAMK-koulutuksiin on 16.-30.3.2022. ”Meiltä voi valmistua niin sairaanhoitajaksi, konetekniikan insinööriksi kuin rakennusmestariksikin. Vaihtoehtoja kyllä löytyy.”

Korkeakoulutettujen työntekijöiden tarve kasvaa noin 60 %:lla vuoteen 2035 mennessä. Näin arvioi Opetushallitus ja Osaamisen ennakointifoorumi (OEF), jotka tuottavat ennakointitietoa koulutuksen, osaamisen ja työelämän tarpeista tulevaisuudessa.

– Erityisesti tekniikan, maa- ja metsätalouden, tietoliikenteen ja tietojenkäsittelyn osaajia tarvitaan tulevaisuudessa nykyistä enemmän. Opiskelupaikkojen lisäämisen lisäksi koulutusten sisältöjä ja toteutuksia on kehitettävä samalla, kun töiden osaamisvaatimukset muuttuvat, Lapin AMK:n kehittämispäällikkö Eija Jumisko avaa tilannetta.

Muutosten edessä ammattikorkeakoulut ovat pystyneet kohdentamaan koulutusta työelämän vaatimusten suuntaan. Ajankohtainen esimerkki tästä on mahdollisuus suorittaa Lapin AMKin geronomitutkinto siten, että tutkintoon kuuluva lähiopetus toteutuu Oulun ammattikorkeakoulun kampuksella. Koulutus alkaa syksyllä 2022.

– Toive Oulussa alkavaan geronomikoulutukseen tuli Pohjois-Pohjanmaan sote-toimijoilta. Geronomeja on Lapissa koulutettu vasta vähän yli 10 vuotta, mutta jo tässä ajassa geronomien osaaminen ja tarve työelämässä on tunnistettu. Viestit työelämästä ovat olleet todella positiivisia, Lapin AMK:n osaamispäällikkö Jaana Huovinen kertoo.

Geronomikoulutuksen voi suorittaa monimuoto-opintoina syksystä 2022 lähtien Kemin kampuksen lisäksi myös Oulun ammattikorkeakoulun kampuksella. Aloituspaikkoja on yhteensä 20, joista 10 paikkaa avoimen ammattikorkeakoulun kautta.

Mitä geronomi tekee työkseen?

Vanhustyössä työskentelee eri tutkinnon suorittaneita ammattilaisia, joilla kullakin on oma roolinsa. Geronomi on vanhustyön asiantuntija ja kehittäjä ikääntyvien mielekästä elämää varten. Geronomi tukee ikääntyvän ihmisen sekä tämän läheisten arjessa selviytymistä ja ohjaa asiakkaita näiden yksilöllisiä tarpeita vastaaviin palveluihin.

– Geronomin työtehtävissä painottuvat yhteisöllisyyden tukeminen sekä ennakoiva ja ehkäisevä iäkkään ihmisen kuntoutumista edistävä työote. Geronomina voi työskennellä julkisen, yksityis- tai järjestösektorin vanhuspalveluja tuottavan organisaation palveluksessa, Huovinen esittelee.

Geronomi tukee vanhan ihmisen arjessa selviytymistä ja vahvistaa hänen toimijuuttaan sekä antaa yksilöllistä palveluohjausta ja terveysneuvontaa. Työpaikka voi olla seniorineuvonnassa, vanhusten päivätoiminnassa, palvelutalossa, hoivakodissa tai kotihoidossa.

– Geronomin opinnoissa, kuten muissakin ammattikorkeakouluopinnoissa, harjoittelut ovat äärimmäisen tärkeitä. Niiden kautta opiskelijat pääsevät hankkimaan työelämässä tarvittavaa ammattiosaamista käytännönläheisesti ja he pääsevät soveltamaan opinnoista saatuja tietoja. Monet opiskelijoistamme ovat myös työllistyneet harjoittelupaikkaansa valmistumisen jälkeen, Huovinen kertoo.

Työelämälähtöistä oppimista

Työelämäyhteistyö on laaja-alaista ja luonnollinen osa ammattikorkeakoulujen jokapäiväistä toimintaa. Se on jatkuvasti läsnä opintojen aikana, kuten työharjoitteluiden, hankkeiden, asiantuntijaluentojen sekä erilaisten kehittämisprojektien laadintojen ja toteutuksien kautta.

– Saamme usein tiedusteluja suoraan työelämän organisaatioilta koskien opiskelijoidemme mahdollisuuksia toteuttaa erilaisia kehittämistehtäviä. Myös opiskelijoidemme opinnäytetyöt ovat pääsääntöisesti työelämän toimeksiantoja. Opinnäytetöissä on kartoitettu esimerkiksi ostokäyttäytymistä, luotu kotiseutumuseolle palveluideoita ja kehitetty voimalaitoksen kunnossapitoa. Tämän kaltaisessa yhteistyössä kaikki osapuolet hyötyvät, niin opiskelijat kuin työelämän ja korkeakoulun edustajat, Jumisko toteaa.

Lapin AMK:n kampuksilla on satsattu myös laadukkaisiin oppimisympäristöihin. Esimerkiksi hoiva-alan ja tekniikan alan koulutuksissa oppimisympäristön ytimen muodostavat laboratoriot ja simulaatiotilat. Ne mahdollistavat työelämän käytänteiden ja toimintatapojen oppimista ennen harjoittelujaksoja tai työelämään siirtymistä.

– Lisäksi opettajiemme korkea ammattitaito ja omakohtaiset työelämän kokemukset tukevat vahvasti opiskelijoiden oppimista, lisää Huovinen.

Lapin ammattikorkeakoulussa huomioidaan elämän aikana karttunut kokemus. ”Jos opiskelijalla on esimerkiksi aikaisempia opintoja tai osaamista vaikkapa järjestötyöstä tai työelämästä, voidaan ne huomioida henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa.”

Miksi Lapin AMK?

Mielenkiintoisen ja monipuolisen koulutustarjonnan lisäksi Lapin ammattikorkeakoulu tarjoaa opiskelijoille käytännönläheisen ja työelämälähtöisen opiskeluympäristön.

– Jokaisella opiskelijalla on yksilöllinen elämäntilanne, mikä otetaan huomioon myös opiskelijan opintosuunnitelmaa laadittaessa. Työn, opintojen ja perhe-elämän yhdistäminen vaatii tarkkaa suunnittelua ja motivaatiota. Haemme yhdessä opiskelijoiden kanssa ratkaisuja siihen, miten me voisimme heitä tukea ja miten he voisivat parhaiten edetä opinnoissaan, Jumisko kertoo.

Lapin AMK:ssa onkin panostettu erityisesti ohjaukseen ja lisätty opinto-ohjaajien määrää.

– Pyrimme tukemaan opiskelijaa opinnoissa aina startista maaliin asti. Tahtotilamme tässä on äärimmäisen vahva.

– Lämpimästi tervetuloa Lapin ammattikorkeakouluun opiskelemaan!