Kompostoinnin aloittamista miettivällä alkaa olla kohta kiire. Alkuun on parasta päästä vielä ennen öiden kylmenemistä, jotta kompostoituminen käynnistyy kunnolla.
Ensin on päätettävä kompostoiko talousjätettä vai puutarhajätettä. Sitten hankitaan sopiva kompostori.
"Kompostorin on oltava lämpöeristetty, suojattu linnuilta ja rotilta ja helppokäyttöinen. Kaupasta saatavat kompostorit ovat riittävän hyvin eristettyjä, ne ovat toimivia ja kaikki osat ovat mukana", sanoo Oulun Jätehuollon palvelupäällikkö Ilona Suppanen.
Jo kaupassa liian monimutkaiselta vaikuttavaa kompostoria ei kannata hankkia. Kasvunvaraa ei tarvita, mutta liian pientäkään ei kannata ostaa. Perhekäyttöön riittää hyvin noin 250-litrainen kompostori.
Talvea vasten ei kovin pienellä jätemäärällä kannata kompostointia aloittaa. Jokusella perunankuorella ja kahvinsuodatinpussilla ei kompostorissa tapahdu vielä oikeastaan mitään, ja lisäksi pieni määrä massaa jäätyy helposti.
Vaikka kompostori onkin hyvin ilmastoitu, sen pohjalle kannattaa aivan ensin laittaa vielä pieni risukerros lisäilmastoinniksi. Sitten kompostoriin viedään jätettä. Jätteen päälle pannaan seosainetta noin puolet jätteen määrästä.
Seosaine huolehtii kompostin happitasapainosta pitämällä massan riittävän ilmavana. Se myös vähentää haju- ja eritoten kärpäshaittoja.
"Seosaineita saa kaupasta, mutta kuorikekate ja oksasilppu ovat aivan hyviä."
Jotkut käyttävät kutterilastua tai sahanpurua, mutta Suppasen mukaan niiden kanssa tarvitaan jo eräänlaista kompostiammattitaitoa. Kompostin oppii ajan mittaan tuntemaan ja kompostointitaidot kehittyvät.
Seosaineen ja jätteen suhteiden tärkeys on Oulun Jätehuollossa huomattu paitsi käymällä tonteilla, joilla vastassa on ollut valkoisia toukkia kuhiseva kompostori, myös Ruskon suuressa kompostissa.
Kompostin pintakerrosta kannattaa pöyhiä kerran kuussa. Liika sekoittaminen kuivattaa kompostia.
Kompostointi on hyödyllinen asia ja hauska harrastus, mutta turhan optimistiseksi ei Suppanen kehota ryhtymään. Ensimmäinen vuosi voi olla hankala. Kannattaa varautua myös siihen, että komposti ei heti toimi.
"Se riippuu syksystäkin. Jos nyt alkavat kunnon pakkaset, ei kompostoituminen todennäköisesti käynnisty."
Komposti voi myös jäätyä. Suppanen kertoo kompostorifirmojen mainostavan, että heidän valmistamansa kompostori ei jäädy.
"Ei se varmasti Helsingissä jäädykään, mutta täällä kyllä. Erityisesti, jos joulu-tammikuulla tulee kunnon pakkaset eikä massaa ole sisällä paljon."
Jäätyminen ei kuitenkaan haittaa, jos kompostorissa vain on tilaa jätteelle.
"Lisää vain biojätettä ja seosainetta. Keväällä se lähtee taas käyntiin."
Kompostori tyhjennetään, kun se täyttyy. Yleensä komposti ei ole vielä siinä vaiheessa kypsää, vaan se siirretään jälkikypsymään omaan kasaan, toiseen kompostoriin tai puutarhakompostiin.
Jatkuvatoimisesta kompostorista käyttökelpoista multaa on odotettavissa muutamassa kuukaudessa, jos kompostoituminen vain toimii hyvin. "Tavallisesta", koko talven hyvin toimivasta kompostista taas alimmat kerrokset voi ottaa jälkikypsytykseen seuraavana keväänä.
Jos komposti ei käynnisty nyt, voi päällimmäisen massan laittaa ensi vuonna kompostin pohjalle vähän kuin siemeneksi.
Puutarhajätekomposti ei haise eikä kiinnosta eläimiä. Sen voi perustaa vaikkapa harvaan lautakehikkoon mihin aikaan vuodesta vain. Aivan helppo tapaus ei ole kyseessä, vaan omat niksinsä on siinäkin.
Liian kuivalla jätteellä kuten heinällä ja oksilla täytettynä ei komposti ole risukasaa kummempi. Lisäksi kuivana se voi alkaa kiinnostaa muurahaisia.
Puutarhajätekomposti tarvitsee typpeä ja kosteutta, jota saa esimerkiksi ruohonleikkuujätteestä ja rikkaruohoista. Liian kuivaa kompostia voi myös kastella typpipitoisella lämpimällä vedellä. Mutta jos kosteutta on liikaa, komposti mätänee.
Oulussa ei taloyhtiöissä juuri kompostoida. Ja jos kompostoidaankin, tapahtuu yleensä seuraavaa: "Kompostointi aloitetaan innolla. Mukana on yksi muita innokkaampi asukas, mutta kun hän muuttaa pois, saattaa toiminta hiipua", sanoo Ilona Suppanen.
Suurien yhtiöiden komposti vaatii hoitoa ja seuraamista, eikä se ole yhtä huoleton kuin roskis pihalla.
Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö PSOAS tekee poikkeuksen. Siellä liki kaikkien asuntokohteiden keittiöjätteet kompostoidaan. Kompostointi aloitettiin Psoasilla jo 1990-luvun puolivälissä osana muuta laajamittaista jätteiden kierrättämistä.
"Keittiöjätteen eritteleminen vähentää oleellisesti jätehuoltokustannuksia. Kompostoinnista saadaan seulottua multaa käytettäväksi esimerkiksi istutusten lannoitteina", kertoo isännöitsijä Kaisu Mikkola.
Kompostoreista tulee ytyä tavaraa. "Lapiollinen kompostimultaa vastaa kahta lapiollista kanankakkaa", Mikkola vertaa.
Osassa kohteista keittiö- ja pihajätteet kompostoidaan paikalla loppuun asti. Esimerkiksi Välkkylässä keittiöjäte muuttuu valmiiksi mullaksi omalla tontilla.
Osa jätteistä taas viedään Välivainiolle Kestävän kehityksen talolle jälkikompostoitumaan. Perinteisiä ruskeita biojätepönttöjä tai "molokkeja" Psoasin talojen pihoilla vielä on. Kaikkiin kohteisiin ei kompostoria tai lajittelupistettä saada mahtumaan.
Komposteja ja kierrätyspisteitä hoitavat Yritetään yhdessä -ry:n työntekijät. Aivan ensimmäisiä komposteja 1990-luvulla Välkkylässä hoiti asukastoimikunta.
Vääränlaistakin tavaraa kompostiin on tuolloin tällöin mennyt, tosin ohjeistamisen ja tiedottamisen ansiosta esimerkiksi muovipusseja näkyy massan seassa nykyisin vähemmän.
Psoasin asuntokohteista yli puolessa toimii täydellinen kierrätys. Mikkolan mielestä kierrättämisen tulokset ovat hyviä, samoin asukkailta saatu palaute.
Asiassa auttaa osaltaan sekin, että opiskelijat ovat nuoria ja suhtautuvat positiivisesti kierrättämiseen ja kompostointiin.
Kompostoinnin esteenä taloyhtiöissä voi olla Suppasen mielestä myös ennakkoluulot.
Komposti mielletään usein haisevaksi, rottia ja kärpäsiä houkuttelevaksi tunkioksi.
"Suurempi riski rottien houkuttelemiseksi pihalle ovat rikkinäiset sekajäteastiat, joihin laitetaan myös ruuantähteitä", sanoo Ilona Suppanen.