Kovia päänahkoja saalistaneen Susijengin taival EM-turnauksessa on nostanut Suomeen koripallokuumeen. Saman oireyhtymän toivoisi näkyvän myös Oulun kaupungin liikuntapaikoilla, joissa tilanne on ollut jo pitkään alilämmön puolella.
Oulua on vaivannut vuosikausia ulkokenttävaje lajin suhteen. Kunnollista, mitat täyttävää koriskenttää ei ole kaupungista löytynyt miesmuistiin. Vaje on harmillinen, koska hyvien puistopelien puute resonoi myös harrastajamääriin ja sitä kautta menestykseen korkeimmilla sarjatasoilla.
Tällä hetkellä Oulun koripalloharrastajat joutuvat turvautumaan pääasiassa koulujen pihoille pystytettyihin ja laadullisesti vaihteleviin pelipaikkoihin. Esimerkkinä Kastellin monitoimitalon piha, jossa on useita koreja, mutta pelialusta killittää paikoin nilkkoja säälimättömällä tavalla.
Harrastajamäärältään maailman kolmanneksi suosituimman joukkuelajin käyttökelpoisen pelialustan puuttuminen Oulun kokoisesta kaupungista on hämmästyttävää, sillä esimerkiksi kustannuksiltaan koriskentät ovat varsin taloudellisia.
Ulkokentän aikaansaamiseksi tarvitaan vain 28 metriä pitkä ja 15 metriä leveä läntti asfalttia, kaksi koripallotelinettä ja muutama purkki maalia.
Kaupungin ei tarvitsisi edes hankkia uusia koripallotelineitä. Tarkkasilmäiset oululaiset ovat saattaneet huomata, että Raksilan tekojääkentän reunalla on virunut jo vuosien ajan liuta sikin sokin törröttäviä koreja, jotka olisivat helposti siirrettävissä parempaan käyttöön.
Tunnelin päässä näkyy pilkahdus valoa. Kuusisaaren uuden tapahtumapuiston suunnitelmiin on piirretty koripallokentän rajaviivat. Kaupungin mukaan upouusi pelipyhättö on tulossa. Tosin silmämääräisesti asfaltti ei ole Kuusisaaressakaan ihan vaaterissa, mutta pieni alaluisu toisessa kenttäpäädyssä voitaneen katsoa tässä ahdingossa sormien lävitse.
Merkittävät lajitapahtumat, kuten Susijengin hienot taistelut ja Lauri Markkasen nousu suomalaisten urheilutähtien ykkösrintamaan lisäävät lajin suosiota hetkellisesti. Kunnolliset pelipaikat ovat avainasemassa, jos sen suosion hyödyntäminen ja jatkumisen takaaminen Oulua kiinnostaa.
Vuoden 1992 Barcelonan kesäolympialaisten vaikutus koripallokulttuuriin on hyvä esimerkki. Yhdysvaltojen alkuperäisen Dream Teamin tähtipelaajien esitykset räjäyttivät lajin suosion kansainvälisesti ennennäkemättömiin mittoihin. Samalla syntyi uusi sukupolvi koripalloilijoita – myös Suomessa, jonka kansallinen koripallo-osaaminen on nyt laajalti kyseisen sukupolven hyppysissä.
Ehkäpä samankaltaisen innostuksen perustuksia voitaisiin valaa Oulussa enemmänkin?
