Metsälaki on sallinut jatkuvan kasvatuksen metsänkasvattamisessa vuodesta 2014 alkaen – siis vain vajaan kymmenen vuoden ajan. Siihen nähden menetelmä on yleistynyt huimasti. Esimerkiksi Metsähallituksen uusissa omistajapoliittisissa linjauksissa jatkuvapeitteisen kasvatuksen osuutta uudistusluontoisissa hakkuissa lisättiin 25 prosenttiin.

Koska puu kuitenkin kasvaa hitaasti, on selvää, että käytännön kokemusta menetelmästä kertyy verkkaisesti. Jatkuvalla kasvatuksella nähdään kuitenkin olevan tärkeä rooli muun muassa turvemailla, missä avohakkuita välttämällä voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä ja vesistökuormitusta.