Ylen tänään julkistaman mielipidekyselyn mukaan keskusta jyrää odotettuun voittoon. Käyrä voi olla hieman alaspäin, mutta mikään mahti maailmassa ei ole viemässä vaalivoittoa. 1,3 miljoonaa ääntä on jo annettu, ja puolue paistattelee edelleen 24 prosentin lukemissa, kun muut eivät yllä edes seitsemääntoista.
Kaikki muu onkin oikeastaan sen jälkeen auki. Vaikka esimerkiksi STT:n otsikko huusi tänään, että ”Perussuomalaiset selvässä nousussa”, ei asia välttämättä ole aivan niin.
Tuppaa nimittäin jäämään virhemarginaali turhan vähälle huomiolle uutisoinnissa. Ylen kyselyssä se oli suurimpien puolueiden osalta 1,6 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Voi siis todellisuudessa olla niin, että nyt kakkospaikkaa pitänyt kokoomus onkin vasta neljäs ja nelospaikkaa pitänyt SDP toinen. Tai ihan yhtä hyvin perussuomalaiset voivat olla kakkospaikalla. Tai melkein miten vain.
Pienemmistä puolueista vihreät oli 8,8 prosentin kannatuksellaan suurin ja vasemmistoliitto heti perässä puolen prosentin päässä. Näidenkin osalta tilanne on siis aivan avoin.
Eikä RKP:n ja kristillistenkään välinen ero ollut niin suuri, etteikö niiden sijoitus voisi vielä heilahtaa päälaelleen, vaikka se epätodennäköiseltä näyttääkin. Nyt RKP:tä kertoi kannattavansa 4,6 prosenttia ja kristillisiä 3,5 prosenttia vastanneista.
Jäitä siis hattuun. Vasta vaali-ilta kertoo, minkälaisen eduskunnan Suomi saa.
Miksi näitä kyselyitä sitten kannattaa edes julkaista, jos lähes kaikissa taistelupareissa tai -trioissa järjestys on avoin?
Yksi asia on luonnollisesti se, että mielipidemittaukset kiinnostavat ihmisiä. Kun aloin kirjoittamaan tätä kommenttia, Kaleva.fi:n luetuin uutinen oli Ylen kyselystä kertova juttu.
Toinen tärkeä näkökulma on se, että esimerkiksi sosiaalisesta mediasta saattaa saada vääristyneen kuvan siitä, mikä puolue on suosituin.
Tietyt mielipiteet, puolueet ja henkilöt saavat osakseen tykkäyksiä ja jakoja huomattavasti muita enemmän, vaikka ne eivät todellisuudessa ole yhtä suosittuja kuin miltä sosiaalisen median keskusteluista voisi päätellä.
Gallupeja syytetään siitä, että ne ohjaavat äänestyskäyttäytymistä. Ihan samalla tavalla voidaan sanoa, että sosiaalisen median äänenpaine voi ohjata äänestyskäyttäytymistä.
Mediatalojen teettämät kyselyt ovat kuitenkin puolueettomia ja mahdollisimman tarkkaan tutkimustietoon perustuvia. Niitä tarvitaan täydentämään esimerkiksi juuri somehehkutuksesta syntyvää mielikuvaa.
Sitä paitsi miettikääpä, miten mielivaltainen tilanne syntyisi, jos kaikki mahdollisesti äänestyskäyttäytymistä ohjaavat asiat vaiettaisiin.
Ja vielä lopuksi: luotetaan nyt hyvän tähden sen verran ihmisten omaan harkintakykyyn, etteivät gallupit ratkaise vaaleja. Ei ihmisiä pidä niin ronskisti aliarvioida.