Keskiviikko 4.6. toi Orpon hallitukselle hetken huojennuksen. Hallituksen yltä haihtui uhka Suomen valahtamista EU:n liiallisen alijäämän menettelyn piiriin.
Alijäämämenettely on mekanismi, jolla unioni paimentaa jäsenmaita budjettikuriin. Menettelyyn joutumista on meillä kuvattu tarkkailuluokaksi. Koulumaailmassa "tarkkikselle" saattoi joutua oppilas, joka ei sopeutunut tavallisten luokkien toimintatapoihin.
EU:n tarkkailuluokalle voi päätyä, jos julkisyhteisöjen budjettialijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen on yli kolme prosenttia miinuksella ja jos julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää 60 prosenttia.
Välttikö Suomi siis EU:n kurinpidon siksi, että täytimme vaaditut kriteerit? Ei, Suomi ei päässyt lähellekään kumpaakaan niistä.
Alijäämäprosentti oli viime vuonna 4,4. Rajan ylitys oli sen verran reilu, ettei sitä vuodessa tai kahdessa oikaista. Rajan väärällä puolella huitelee myös julkisen talouden velka, jonka koko oli viime vuonna oli 82 prosenttia BKT:sta, ensi vuonna ennusteen mukaan jo 86 prosenttia.
EU:n komissio antoi kuitenkin armon käydä oikeudesta ja katsoi Suomen tilanteen poikkeukselliseksi. Näin siksi, että Suomi joutuu nyt kasvattamaan puolustusmenojaan ripeään tahtiin. Sama armo kohdistettiin useille muille jäsenmaille.
Puolustusmenojen nosto on totta, ja kyse on miljardien lisämenoista. Se ei kuitenkaan pese puhtaaksi kokonaiskuvaa maan julkisen talouden tilasta. Raju velanotto ei osoita laantumisen merkkejä.
Sisäpolitiikassakin komission kanta on hallitukselle helpotus. Jos alijäämenettely olisi aloitettu, hallitus olisi joutunut opposition entistä rajumpaan korvennukseen. Jo nyt röykytys on kiivasta, kuten eduskunnan välikysymyskeskustelu velkaantumisesta osoitti.
Asian kiusallisuutta hallitukselle ei vähennä se, että velkasuhteen vakauttaminen hallituskauden loppuun eli kesään 2027 mennessä on Orpon hallituksen keskeinen tavoite.
Pääministeri Petteri Orpo ehti jo Helsingin Sanomissa viime viikolla ilmoittaa, että velkasuhde on valtiovarainministeriön mukaan vakautumassa tavoitellusti. Orpon ja hallituksen ikäväksi valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen oikaisi väitteen vielä samana päivänä. Majasen mukaan ministeriön kansantalousosaston ennusteen mukaan velkasuhde ei vakaudu vaan sen ennakoidaan edelleen kasvavan.
Orpon hallituksen asema on siis tukala, mutta jos talouden kasvu ei pian kiihdy, leikkauksia, velanottoa, hikeä ja kyyneleitä on edessä myös seuraavalla hallituksella. Näin erityisesti kun puolustusmenojen nosto konkretisoituu budjettipäätöksiksi.
Moni hallituksen hiillostukseen nyt käytetty puheenvuoro sopii todennäköisesti lähes sellaisenaan tulevankin, ehkä Antti Lindtmanin johtaman hallituksen pöllytykseen.